Tarvitsemme Eurooppaa, joka rakentaa rauhaa ja tukee sääntöperustaista maailmaa
EU:hun viitataan usein rauhanprojektina. Eurooppa onnistui kasvamaan toisen maailman sodan raunioilta rauhanmantereeksi. Unioni voittikin Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012 kuudenkymmenen vuoden työstään ”rauhan ja sovinnonteon sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa”. Rauha on Euroopan kansalaisten tärkein arvo.
Sota on kuitenkin palannut Eurooppaan, ja maailmassa on tällä hetkellä käynnissä ennätyksellinen määrä aseellisia konflikteja. Humanitaariset tarpeet ovat ennennäkemättömät. Samaan aikaan, globaalit ja alueelliset suurvallat horjuttavat ja lamaannuttavat YK:n varaan rakennetun suvereenin kansainvälisen oikeusjärjestelmän toimintakykyä ja velvoittavuutta – niin Ukrainassa, Gazassa kuin Afganistanissa. Kiristynyt suurvaltapolitiinen ilmapiiri vaikeuttaa tilannetta entisestään. Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa, jotta kansainvälinen politiikka ei toimisi väkivallan ehdoilla ja vahvemman oikeudella. Se on pienten valtioiden, kuten Suomen, etu ja turva. Yhteisiä akuutteja globaaleja ja alueellisia haasteita ei voida myöskään ratkaista ilman kansainvälistä yhteistyötä.
Maailmassa on tällä hetkellä historiallisen suuri tarve rauhantyölle ja monenkeskisen järjestelmän vahvistamiselle, jotta konflikteihin voidaan puuttua ennen kuin ne leimahtavat. Rauha on kaiken inhimillisen kehityksen ja elinkelpoisen tulevaisuutemme ennakkoehto. Ilman rauhaa, ei ole kehitystä ja humanitaarisen avun tarve hädässä eläville ihmisille tulee kasvamaan entisestään.
Rauhantyön rahoitus ja panostukset eivät kuitenkaan heijasta tätä historiallista tarvetta. Päinvastoin vuonna 2021 rauhantyön osuus julkisesta kehitysyhteistyörahoituksesta oli alhaisimmalla tasolla 15 vuoteen. Suomen hallitus on myös hiljattain päättänyt leikata rauhanjärjestöjen tuen kokonaan. Tämä on kestämätön ja väärä suunta.
EU:n on tuettava sellaisia globaaleja instituutioita ja rakenteita, jotka ovat edellytys aikamme suurten turvallisuusuhkien torjunnassa. EU:n ja Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan esimerkiksi globaalien terveysuhkien torjuntaa ja ennaltaehkäisyä sekä kaikista vakavimpien kansainvälisten rikosten, kuten hyökkäyssotien ja joukkotuhonnan, rankaisemattomuuden poistamista. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) työtä on tuettava erityisesti nyt, kun sen toimintaan ja henkilökuntaan kohdistuu voimakasta poliittista painostusta, häirintää ja uhkailua. EU:n tulee tukea kansainvälisen oikeusjärjestelmän toimintaa ja puolustaa sitä kaikissa olosuhteissa.