Pakolaiskulujen paisuttelu pelättyä pienempää

Suomen toteutunut kehitysyhteistyöbudjetti vuonna 2009 oli 923,58 miljoonaa euroa, joka on 0,54 prosenttia vuoden bruttokansantulosta. Keskustelua herättäneet pakolaiskulut nousivat, mutta syynä ei ollut laskentatavan muutos vaan pakolaismäärien kasvu.

Teksti: Lauri Haapanen

Suomen toteutunut
kehitysyhteistyöbudjetti vuonna 2009 oli 923,58 miljoonaa euroa. Summa oli 0,54 prosenttia kyseisen vuoden bruttokansantulosta (BKTL). Tiedot ilmenevät
ulkoministeriön laskelmista, jotka se lähetti tänään 11.3. virallisia
kehitysaputilastoja ylläpitävälle OECD:n kehitysyhteistyökomitea
DACille.
DAC kokoaa jäsenmaiden raportit ja julkaisee niistä yhteenvedon huhtikuun alussa. Tuolloin myös vuoden 2009 toteutunut kehitysyhteistyöbudjetti tulee yksityiskohtaisemmin julkiseksi.
Vuoden 2009 kehitysapubudjetti oli reilut 110 miljoonaa isompi
vuoden 2008 budjettiin verrattuna. Toissa vuonna myös kehitysavun
osuus BKTL:stä oli huomattavasti matalampi eli 0,44 prosenttia.
Kasvu johtuu paitsi kehitysyhteistyön maksatusten voimakkaasta
noususta, myös BKTL:n laskeneesta tasosta: vuonna 2008 Suomen BKTL oli 184 311 miljoonaa euroa, vuonna 2009 vain 170 851 miljoonaa euroa.
Kevään mittaan keskustelua herättänyt pakolaiskulujen entistä suurempi laskeminen osaksi kehitysapubudjettia ei näyttäisi toteutuneen – siitä huolimatta, että vuoden 2009 budjetissa pakolaiskulujen osuus on alustavasti 26,6 miljoonaa euroa, kun se vielä vuonna 2008 oli 18 miljoonaa euroa. Lisäys ei kuitenkaan johdu niinkään laskentatavan muutoksesta vaan pakolaismäärien kasvusta.
Muun muassa Kepa on kevään aikana vaatinut, ettei pakolaiskuluja kirjattaisi kehitysapubudjettiin ollenkaan, ja kutsunut käytäntöä ”tilastokikkailuksi”, joka ei edistä köyhyyden poistamista kehitysmaissa.
Suomi tekee päätöksensä raportointikäytännön muuttamisesta kesä-heinäkuussa eli odottaa asiassa ensin OECD-DACin virallista kannanottoa.
Suomen kehitysyhteistyöbudjetti vuonna 2009: 923,58 miljoonaa euroa
1) Kahdenvälinen kehitysyhteistyö: 564,22, josta
Kahdenväliset lahjoitukset: 545,73, josta

kahdenväliset hankkeet: 208,1

ruoka-apu: 0

humanitaarinen apu 74,97

velkahelpotukset: 0

tuki kansalaisjärjestöille: 74,4

hallintokulut 57,45
Kahdenväliset lainat 18,86
2) Tuki monenkeskisille järjestöille: 359,36, josta

YK:lle 103,51

EU-instituutioille: 155,86

Maailmanpankille: 43,87

alueellisille kehityspankeille ja rahastoille: 34,71

muille 21,41
(Lähde: Ulkoministeriö)
Lisää tietoa aiheesta

Kepan ajankohtaiskatsaus helmikuu 2010: Aitoa

apu? Kehitysyhteistyövarojen kriteerit ja avun paisuttelu (pdf).

Kepan tiedote 5.2.2010: Suomesta tulossa oman kehitysapunsa
suurin vastaanottajamaa.

Kepa.fin uutinen 30.12.2009:Norja nosti apubudjettinsa
ennätyskorkealle – kyseenalaisin keinoin.