Vain 43 prosenttia afrikkalaista asuu maissa, joissa hallinto on kokonaisuudessaan parantunut vuodesta 2010, ilmenee hyvää hallintoa mittaavan Ibrahim-indeksin (Ibrahim index of African governance, IIAG) tuoreista, 14. lokakuuta julkaistuista luvuista.Mukana indeksissä on 52 Afrikan maata – ulkopuolella ovat Sudan ja Etelä-Sudan, sillä toista kertaa peräkkäin niistä ei ole saatu riittävästi indeksissä mitattavaa tietoa. Indeksi tarkastelee neljää osa-aluetta: inhimillistä kehitystä, osallistumismahdollisuuksia ja ihmisoikeuksia, kestäviä taloudellisia mahdollisuuksia sekä turvallisuutta ja oikeusvaltion toteutumista.Inhimillisen kehityksen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, suhteen on kaikissa Afrikan maissa saatu aikaan parannusta sitten vuosituhannen vaihteen, mutta vuodesta 2010 lähtien 17 maassa on tapahtunut notkahdus alaspäin. 45 maassa myös taloudelliset mahdollisuudet, kuten liiketoiminnan edellytykset ja infrastruktuuri, ovat parantuneet vuodesta 2000, mutta maiden välillä on edelleen huimia eroja.Vähiten kokonaiskehitystä vuodesta 2000 lähtien koko maanosassa on tapahtunut turvallisuuden ja oikeusvaltion periaatteiden suhteen. Osa-alueessa tarkastellaan muun muassa oikeusprosesseja, hallinnon läpinäkyvyyttä, korruptiota, väkivaltarikoksia, konflikteja ja pakolaisia. Viime vuosina eniten pudotusta tällä saralla on tullut Pohjois-Afrikan maissa.”Jos suuntaus ei muutu, voi tämä olla merkki siirtymisestä aikakauteen, jolloin näemme yhä enemmän maiden sisäistä yhteiskunnallista liikehdintää, vaikka alueellisia konflikteja olisikin vähemmän”, todetaan indeksin tuloksia esittelevän raportin esipuheessa.”Nyt tarvitaan afrorealismia”Ibrahim-indeksiä on julkaissut vuodesta 2007 lähtien sudanilaisyntyisen brittimiljonäärin Mo Ibrahimin nimissä kulkeva säätiö. Mo Ibrahim Foundation jakaa myös 3,7 miljoonan euron suurista Ibrahim-palkintoa, joka myönnetään maansa kehitystä hyvällä hallinolla edistäneelle, jo vallasta luopuneelle afrikkalaisjohtajalle. Tänä vuonna, kuten usein aiemminkin, palkintolautakunta päätti jättää palkinnon jakamatta.”Tässä heijastuu ehkä keskittyminen vuosituhattavoitteisiin, joiden heikkoutena on se, että ne eivät painota oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien merkitystä. Uusia, kestäviä kehitystavoitteita laadittaessa on kiinnitettävä huomiota tekijöihin, jotka vahvistavat sosiaalista yhtenäisyyttä ja rauhaa”, totesi palkintolautakunnassa istuva Irlannin entinen presidentti Mary Robinson The Guardianin mukaan.Parhaiten Ibrahim-indeksissä menestyneet maat ovat pysyneet samoina vuodesta 2007 lähtien, vain järjestys on vaihdellut. Tänä vuonna parhaiten selvisi Mauritius perässään Botswana, Kap Verde ja Seychellit.Perää pitää Somalia, kuten seitsemänä edellisenäkin vuonna. Somalia pärjäsi heikoiten kaikilla indeksin neljällä osa-alueella. Muita kehnosti pärjänneitä maita olivat Kongon demokraattinen tasavalta, Eritrea ja Keski-Afrikan tasavalta.Suurimmat parannukset hallinnossa vuodesta 2000 lähtien ovat tapahtuneet Angolassa, Burundissa, Liberiassa, Ruandassa ja Sierra Leonessa, ja alaspäin ovat menneet eniten Eritrea, Guinea-Bissau, Libya, Madagascar ja Somalia.”Nyky-Afrikkaa tarkasteltaessa maanosalle ei tee oikeutta sen enempää afro-optimismi kuin afropessimismikään. Nyt on aika katsoa asioita afrorealistisesti: olla ylpeitä saavutuksista ja myöntää samalla edessä olevat haasteet”, Mo Ibrahim toteaa Ibrahim-indeksin tuloksista säätiönsä tiedotteessa.The Guardian: African rule of law declines despite economic gains, Ibrahim index showsMo Ibrahim Foundation: 2013 Ibrahim Index of African Governance (IIAG)Mo Ibrahim Foundationin tiedote (pdf)
Mo Ibrahim: Oikeusvaltioajattelu on vastatuulessa Afrikassa
Ibrahim-indeksin mukaan inhimillisen kehityksen saavutuksista ja talouskasvusta huolimatta oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus eivät ole kohentuneet monissa Afrikan maissa. Palkintoa hyvälle afrikkalaisjohtajalle ei jaettu tänäkään vuonna.
Teksti: Sanna Jäppinen