Maailma kylässä: Alkuperäiskansat haluavat päättää luonnonvaroistaan

Panama ja Suomi eivät ole vielä ratifioineet Kansainvälisen työjärjestö ILOn alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa sopimusta numero 169. Panamassa ratifiointiprosessiin on sitouduttu, mutta nyt odotetaan sitä, että maan uusi hallitus aloittaa työnsä kesäkuun alussa.”Panaman lainsäädäntö menee kuitenkin osittain ILOn sopimuksen vaatimuksia pidemmälle”, kertoi Maailma kylässä -festivaalilla 25. toukokuuta vieraillut Panaman alkuperäiskansojen yhteistyöfoorumi COONAPIP:n puheenjohtaja Cándido Menzua.Menzuan mukaan alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustaminen on ollut valtavan taistelun takana, ja seitsemän eri kansan on pitänyt yhdistää voimansa.”Alkuperäiskansat haluavat päästä mukaan päättämään luonnonvarojen käytöstä”, hän totesi.Panamassa metsiä on onnistuttu suojelemaan vain alkuperäiskansojen mailla. ”Tämä johtuu siitä, että maan perustuslaki tunnustaa kollektiivisen maanomistuksen, ja metsiä on voitu suojella niin, että alkuperäiskansoilla säilyy mahdollisuus hyödyntää luonnonvaroja.”Suomessa luonnos ILO-sopimuksen ratifiointia koskevaksi hallituksen esitykseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Esitys ei vakuuta saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Klemetti Näkkäläjärveä, sillä se ei johtaisi todellisiin muutoksiin.”Esityksen mukaan ratifiointi ei edellyttäisi lakimuutoksia tai muutoksia luonnonvarojen hallintaan. Se ei ole 169-sopimuksen hengen mukainen”, Näkkäläjärvi totesi paneelikeskustelussa.Kimmo Kiljunen: häpeätahra Suomelle”Kolonialismin perintö elää edelleen monissa maissa, eikä alkuperäiskansoille haluta antaa oikeuksia päättää omista maistaan. Suomi tunnetaan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, mutta valtionhallinnossa ei anneta lisää oikeuksia alkuperäiskansoille”, Näkkäläjärvi kritisoi.Hän muistutti, että 169-sopimus tähtää alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen, jonka tarkoituksena on estää sulautuminen valtaväestöön. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat siksi laajemmat kuin vähemmistöjen oikeudet.”Suomessa on nyt peiliin katsomisen paikka, kun puhumme alkuperäiskansojen oikeuksista”, sanoi ulkoministerin erityisedustaja Kimmo Kiljunen (sd) ja painotti, että kyse on hänen henkilökohtaisesta mielipiteestään.”On jonkinlainen häpeätahra, ettei Suomi ole vielä ratifioinut sopimusta.”Maanomistuskysymykset aiheuttavat konfliktejaKiljusen mukaan alkuperäiskansojen ikiaikaista nautintaoikeutta loukataan eri puolilla maailmaa esimerkiksi silloin, kun monikansalliset yritykset tulevat viljely- ja kaivosoikeuksien perässä alkuperäiskansojen alueille.Maaoikeudet ovatkin oleellinen kysymys konfliktien ennaltaehkäisyssä.”Valtaosa maailman konflikteista ei ole valtioiden välisiä. Maanomistus ja luonnonvarat aiheuttavat koko ajan enemmän konflikteja”, sanoi Kiljunen, joka toimii ulkoministerin erityisedustajana rauhanvälityksessä.Myös ympäristön- ja ilmastonsuojelu liittyvät vahvasti alkuperäiskansojen oikeuksiin.”Maanomistuskysymykset ovat oleellisia siksi, että 80 prosenttia maailman biodiversiteetistä on alkuperäiskansojen asuttamilla mailla”, Kiljunen huomautti.Parhaassa tapauksessa ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimet ja alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen voidaan yhdistää.Cándido Menzua kertoi, että Panaman alkuperäiskansat pysäyttivät neuvottelut metsäkatoa torjuvasta REDD-sopimuksesta, ja saivat siten mukaan maininnat alkuperäiskansojen oikeudesta maahan ja luonnonvaroihin sekä osallistumisoikeuden.”Ensimmäistä kertaa Panaman historiassa hallitus ja alkuperäiskansat työskentelevät nyt yhdessä ohjelman puitteissa.”Kepa.fi: Seminaari: Ihmisen kokoinen maanviljely viilentää planeettaa