”Hallituksen suunta on täysin oikea. Suomen tulee kantaa globaalia vastuuta ja osoittaa arvojohtajuutta. Lisäykset kehitysyhteistyöhön näyttävät, että Suomi on valmis panostamaan maailmanlaajuisesti eriarvoisuuden vähentämiseen”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Budjettiesityksen mukaan kehitysyhteistyön rahoitukseen tulee lisämäärärahana ensi vuonna noin 72 miljoonaa euroa. Kertaluontoisesti rahoitusta osoitetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021
”Konkretian tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhä useampi tyttö pääsee kouluun ja entistä useampi nainen saa ammatin. Panostuksilla kehitysyhteistyöhön saavutamme lukuisia arvokkaita tuloksia. Tällä hallituksen päätöksellä onkin lukuisia kauaskantoisia vaikutuksia niin maailmalla kuin Suomessakin”, Tenhio sanoo.
Tenhio kuitenkin muistuttaa, että Suomen panostus kehitysyhteistyöhön on vielä kaukana 0,7 prosentin tavoitteesta. Ensi vuonna kehitysyhteistyön määrärahat ovat 0,42 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon, kun ne tänä vuonna ovat 0,41 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa bruttokansantulosta käytetään noin prosentti kehitysyhteistyöhön.
Ilmastonmuutos uhkaa globaalia oikeudenmukaisuutta
Myös Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Katja Hintikainen kuvailee budjettiesitystä pääosin myönteiseksi. Suomen omien ilmastotoimien näkökulmasta on Hintikaisen mukaan hienoa, että hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tehdään panostuksia.
”On kuitenkin pettymys, ettei ilmastolle haitallisista tuista, kuten fossiilisten polttoaineiden verotuista päästy eroon. Turpeen tukeminen ei oikein istu hiilineutraaliuden tavoitteeseen”, hän sanoo.
Hintikainen kiittää hallituksen päätöstä kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja. Hän toivoo, että siihen lukeutuvaa ilmastorahoitusta suunnattaisiin kehittyvien maiden sopeutumiseen ilmastonmuutokseen. Lisäksi olisi Hintikaisen mukaan tärkeää, että ilmastorahoitusta suunnattaisiin vähiten kehittyneille maille.
”Olemme ylimalkaan olleet iloisia koko hallituksen lyhyen taipaleen ajan, että tyttöjen ja naisten oikeudet sekä ilmastonmuutos ovat olleet vahvasti esillä. Ilmastonmuutos on globaalia oikeudenmukaisuutta eniten uhkaava asia. Kehittyvien maiden haavoittuvaisimmat ryhmät kamppailevat sen kanssa jo nyt”, Hintikainen sanoo.
Kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus tärkeää
Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio sanoo, ettei budjettiesitys tuonut sinällään yllätyksiä, sillä muutokset ovat näillä näkymin vähäisiä valtiovarainministeriön elokuussa tekemään budjettiesitykseen. Tuolloin huolenaiheeksi nousi se, että suurten, ohjelmatuen piirissä olevien järjestöjen rooli korostuu.
Tenhio sanoo, että moni asia – esimerkiksi rahoituksen jakautuminen eri toimijoille, kuten kansalaisjärjestöille, monenkeskisille järjestöille ja kehitysrahoituslaitoksille – on kuitenkin vielä epäselvää. Myös esimerkiksi rauhanjärjestöjen rahoitus on herättänyt kysymyksiä.
”Asiat selkeytyvät syksyn mittaan. Toivomme, että rahoitus jakautuu tasapuolisesti. On erittäin tärkeää tukea kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuutta ja eri kokoisten järjestöjen toimintamahdollisuuksia”, Tenhio sanoo.
”Lisäykset kehitysyhteistyöhön ovat joka tapauksessa merkittävä askel oikeaan suuntaan. Tällä tiellä tulee myös jatkaa”, Tenhio kuvailee.
Lue myös 16. elokuuta julkaistu analyysi: Budjettiesitys 2020 on ilouutinen kehitysyhteistyösektorille