Kirja: Voiko ilmastonmuutoksen hinnoitella?

”Puoli vuosisataa maailman tilasta ja suunnasta on käyty tiukkaa väittelyä. Pessimistit ovat vedonneet väestöräjähdykseen, nälänhätiin ja rajallisiin resursseihin. Optimistit ovat puolestaan vedonneet markkinatalouden pettämättömään kykyyn ratkoa ongelmat”, kirjoittaa professori Bjørn Lomborg The New Scientist -lehdessä.Lomborg on yrittänyt ratkoa kiistaa laskemalla Copenhagen Consensus Center -tutkimusryhmänsä kanssa, mitä globaalit ongelmat ovat oikeasti tulleet maksamaan maailmalle. Copenhagen Consensus Center on alkujaan tanskalainen, sittemmin kansainväliseksi laajentunut ajatushautomo, joka on keskittynyt tutkimaan sitä, miten globaaleja ongelmia voidaan ratkoa mahdollisimman kustannustehokkaasti.Lomborgin ryhmän tulokset on nyt julkistettu ”How Much Have Global Problems Cost the World?” -kirjassa. Aikajana alkaa vuodesta 1900, ja arviot ulottuvat vuoteen 2050 asti. Tutkimuksessa tarkastellut ongelmat ovat ilmansaasteet, aseelliset konfliktit, ilmastonmuutos, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden tila, koulutus, terveys, sukupuolten välinen epätasa-arvo, aliravitsemus, kaupan esteet sekä puhdas vesi ja sanitaatio.Tutkimus tehtiin niin, että maailman johtavilta taloustieteilijöiltä pyydettiin määrällistä arviota siitä, millaista vahinkoa ongelmat ovat missäkin vaiheessa maailmalle aiheuttaneet. Sen jälkeen vahingon määrää suhteutettiin sekä alueellisella että globaalilla tasolla kokonaisvaurauteen kunakin ajanjaksona eli määriteltiin osuus maailman bruttokansantulosta (bktl).Lomborg myöntää, että bktl ei ole täydellinen tai kattava mittari, mutta ”se on laajalti käytetty ja kestävä indikaattori, joka myös korreloi haluttujen mittauskohteiden, kuten koulutuksen, terveyden, demokratian, köyhyyden ja korruption vähentämisen sekä YK:n inhimillisen kehityksen indikaattorin kanssa”.Ilmastonmuutos onkin tuottoisaa – vieläMikä sitten on maapallomme suunta Lomborgin ryhmän toteuttaman harjoituksen perusteella?”Kumpikaan ryhmä, pessimistit tai optimistit, ei ole täysin oikeassa. Mutta optimistit voittavat pisteissä – valtaosa indikaattoreista näyttäisi olevan menossa oikeaan suuntaan”, Lamborg kirjoittaa.Esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen suhteen edistys on ollut huimaa. Tutkijoiden mukaan ihmisten heikko terveys rasitti viime vuosisadan alussa maailmaa todella rankasti: kulut vastasivat 32 prosenttia kokonaisbruttokansantulosta. Nykyään osuus on 11 prosenttia, ja vuonna 2050 arvioiden mukaan enää 5,5 prosenttia.Vastaavasti vuonna 1900 maailman keskimääräinen koulutustaso oli juuri ja juuri yhden vuoden, ja lukutaidottomuuden kustannukset maailmalle 12 prosenttia bktl:stä. Nykyään koulua käydään keskimäärin lähes seitsemän vuotta, ja lukutaidottomuuskulut ovat 7 prosenttia.Yllättävältä sen sijaan kuulostaa se, että esimerkiksi pelätty ilmastonmuutos onkin ollut maailmalle suorastaan tuottoisaa, kun bruttokansantuloa tuijotetaan.”Vuosien 1900 ja 2025 välillä ilmastonmuutos on kasvattanut globaalia hyvinvointia jopa 1,5 prosenttia vuosittain. Selityksenä ovat ilmaston lämpenemisen monisyiset vaikutukset – kun lämpeneminen on ollut maltillista, ovat taloudelliset hyödyt olleet haittoja suurempia, joskin epätasaisesti jakaantuneina maiden välillä”, Lamborg selittää The Telegraphin sivuilla.Kun lämpeneminen kiihtyy, myös kulut kasvavat ja hyödyt vähenevät, ja viimeistään vuonna 2070 ilmastonmuutoksesta koituu maailmalle enemmän kuluja kuin hyötyä, tutkijat arvioivat ja toteavat, että sen takia ilmastotoimiin tarvitaan rahaa nyt ja tulevina vuosikymmeninä.Lamborg itse nostaa suurimmaksi ympäristöhaasteeksi ruuanlaitossa ja lämmityksessä käytettävistä huonoista polttoaineista syntyvät ilmansaasteet.”1900-luvulla 250 miljoonaa ihmistä kuoli kehitysmaissa tästä syystä. Suunta on kuitenkin parempaan, sillä köyhyyden vähentyessä ja puhtaiden polttoaineiden hinnan alentuessa riski on pienentynyt kahdeksasosaan aiemmasta. Silti sisäilman saasteet tappavat edelleen vuosittain yli kolme miljoonaa ihmistä”, Lomborg toteaa.CCC: How Much Have Global Problems Cost the World?The New Scientist: Is the world getting better or worse?The Telegraph: Keep calm and save the Earth