Kolmen kehityskysymyksiin erikoistuvan ajatushautoman 9. huhtikuuta julkaisema Euroopan kehitysraportti (European Development Report) yhtyy kehityskentän tämän hetken äänekkäimpään kuoroon, ja antaa omat suosituksensa sille, millainen tulevan kehitysagendan tulisi olla, kun vuosituhattavoitteet umpeutuvat vuonna 2015.Raportin mukaan tärkeää olisi, että köyhyyden lisäksi tarkasteltaisiin eriarvoisuutta, työpaikkojen luomista ja ympäristön kestävyyttä. Se peräänkuuluttaa johdonmukaista politiikkaa ja kansainvälisiä sopimuksia finanssialalle, kauppaan, ilmastonmuutokseen ja muuttoliikkeeseen.Kehitysapua tarvitaan raportin mukaan lisää, mutta myös muuta rahoitusta — erityisesti köyhempien maiden oma rahoitus verotuksen kautta auttaisi niitä löytämään omat kehityspolkunsa. Pääomapaon kuriin pistäminen toisi paljon suuremmat tulot kuin mitä maat saavat apuna.Yhteistyötä etelän maiden välillä korostetaan, samoin kuin kehitysavun laadun parantamista.Kehityslatteuksista huolimatta hyvä yleiskuvaRaportti ei siis ole kovin yllättävä puheenvuoro nykykeskustelussa. Kehitysjärjestö Oxfamin neuvonantaja Duncan Green kutsuu sitä jopa pienoiseksi pettymykseksi: ei kiintoisia faktoja, ei uusia, suuria ajatuksia eikä juurikaan uutta tutkimusta. Kun Green oli pyytänyt yhtä raportin kirjoittajista kertomaan 30 sekunnin hissipuheen verran, mikä raportissa on uutta, tämä ei ollut osannut vastata.”Sen sijaan raportti antaa kohtuullisen yleiskuvan edistyksellisestä ajattelusta mitä tulee eriarvoisuuteen, muuttoliikkeeseen, kauppaan, resurssien kotimaiseen mobilisointiin ja kehitysavun rooliin”, Green kirjoittaa blogissaan. ”Sen lisäksi saadaan paljon kehityslatteuksia.”Itsenäisen raportin ovat laatineet eurooppalaisen kehityskentän ajatushautomot ODI, ECDPM ja DIE, Euroopan komission ja seitsemän jäsenmaan (joiden joukossa Suomi) rahoituksella.Duncan Greenin mukaan raportti ei esipuheestaan huolimatta kuitenkaan ole täysin itsenäinen — ja siinä sen arvo onkin. Euroopan komission virkamiehistö on neuvotellut raportin lopullisesta tekstistä tiukastikin, mikä tekee tekstistä sen verran virallista, että sillä on aitoa painoarvoa Euroopan unionin politiikassa.Muuttoliike pitää uskaltaa ottaa mukaanYksi kiintoisa alue tässä mielessä on työvoiman liikkuvuus, jota raportti pitää kehitysrahoituksen ja kaupan ohella yhtenä kolmesta kehityksen ”ajajista”.Työ ja työpaikkojen luominen näyttäisivät nousevan uudelle kehitysagendalle tavalla tai toisella joka tapauksessa. Euroopan kehitysraportin mielestä nyt olisi uskallettava ottaa selkeä kanta myös työvoiman — ja erityisesti vähemmän koulutetun työvoiman — vapaamman liikkuvuuden puolesta.Työvoiman liikkuvuuden vapautus toisi mukanaan taloudelliset hyödyt, jotka vastaisivat 50—150 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, raportissa todetaan.Muuttoliike on kuitenkin poliitikoille arka aihe, eivätkä hallitukset ole päässeet yksimielisyyteen globaalista kehyksestä, joka linjaisi liikkumispolitiikkaa. Nykyiset säännökset hankaloittavat liikkumista, mikä aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.Paineet muuttoliikkeelle kasvavat jatkossa, sillä väestö ikääntyy vanhoissa teollisuusmaissa (ja Kiinassa) ja työvoima kasvaa monissa maissa, joissa työmahdollisuudet ovat vähäisemmät.Finanssikriisi on aiheuttanut sen, että nykyään noin yhtä suuri joukko ihmisiä muuttaa työn perässä kehitysmaista toisiin, vauraampiin kehitysmaihin kuin länsimaihinkin. Uutena ilmiönä on nuoren väen muuttaminen Euroopan kriisimaista nouseviin entisiin alusmaihin. Tulevaisuudessa Eurooppa joutunee kilpailemaan siitä, kuka saa ulkomailta työvoimaa.Euroopan nuori väestö 2010-2060 muuttoliikkeen kanssa ja ilman. Kuva: European Development Report.EU voisi…Raportti antaa paljon suosituksia Euroopan unionille — minkä tekee kiinnostavaksi se, että raportti on komission tiukan seulan läpäisemä. Voi siis kuvitella, että näiden suuntaviivojen toteuttamiseen komission virkamiehistössä on halua.Ensinnäkin raportti peräänkuuluttaa kehitysapusitoumusten pitämistä ja avun tuloksellisuuden parantamista. Toiseksi EU:n pitäisi varmistaa, etteivät sen politiikat esimerkiksi turvallisuuden ja työvoiman liikkuvuuden osalta tee hallaa kehityspyrkimyksille.Kolmanneksi EU:n tulee käyttää hyväkseen vaikutusvaltaansa ja painostaa muitakin toimijoita toimimaan globaalin kehityksen eteen.Ja neljänneksi, kun uudesta kehitysagendasta sovitaan, tulisi varmistaa, ettei siitä muodostu vain pitkää toivelistaa, vaan konkreettinen ja rajattu tavoitepatteristo, joka silti kykenee yhdistämään erilaiset globaalit agendat kaupasta ja kehityksestä ilmastoon.European Development Report 2013Duncan Green: What is the point of the European Report on Development 2013?
,