Meksikon hallitus on asettanut Cancúnissa isännöimälleen ilmastokokoukselle hyvin vaatimattomat tavoitteet. Kokouksessa ei todennäköisesti saavuteta laillista muotoa ilmastosopimukselle. Lähinnä edistystä saatetaan saada tiekartan määrittelyssä eli siinä, kuinka jatketaan Cancúnista eteenpäin.
”Juhlaisännän rehellinen näkemys vaikuttaa tunnelmaan”, sanoo Victor Campos Keski-Amerikan Suswatch -kansalaisjärjestöverkostosta.
Meksikon hallitus on suhtautunut myönteisesti kansalaisjärjestöjen osallistumiseen Cancúnissa. Toisin kuin etukäteen pelättiin, viisumeita on myönnetty, ja paikalliset järjestöt ovat Meksikossa käyneet neuvotteluja kokouksen järjestelyistä. Cancúniin osallistuu meksikolaisten järjestöjen isännöimänä neljä eri ryhmittymää, joista isoimmat ovat Via Climatica, Via Campesina ja Clima Forum.
Meksikoon matkataan myös toiselta puolen maailmaa, mutta kuten isännätkään, myöskään kaukomaiden vieraat eivät odota kokoukselta ihmeitä. Esimerkiksi Thaimaan kansalaisjärjestöjen ilmasto-oikeudenmukaisuusverkosto TCJ (Thai Working Group for Climate Justice) ei odota merkittäviä tuloksia Cancúnin ilmastokokoukselta.
TCJ lähettää Meksikoon kaksi edustajaansa, jotka osallistuvat virallisen kokouksen rinnakkaistapahtumiin ja yrittävät vaikuttaa Thaimaan hallituksen kantoihin.
Mieliä jakava REDD
”Thaimaa on hyväksynyt Kööpenhaminan asiakirjan ja toivoo, että uusi kansainvälinen sopimus saadaan neuvoteltua. Hallitus haluaa myös kehitysmaille annettavan ilmastorahoituksen kasvavan ja metsiin liittyvän REDD++:n toteutuvan”, Cancúniin lähtevä Earth-järjestön Faikham Harnnarong kertoo.
”Mutta me olemme sitä mieltä, ettei REDD-hankkeita saisi toteuttaa hiilikaupan keinoin, eikä ilman maanomistuskysymysten kunnollista selvittämistä”, lisää puolestaan Biothai-järjestön Kingkorn Narintarakul. ”Thaimaan hallitukselle ilmastorahan saaminen näyttää olevan tärkeämpää kuin planeetan pelastaminen.”
Keski-Amerikan järjestöt ovat arvostelleet nykyisiä REDD-suunnitelmia siitä, että ne ovat yksityisoikoisen markkinavetoisia. Myös maanomistuksen tulee olla kunnossa, jos tähän järjestelmään haluaa mukaan. Näin ei Keski-Amerikassakaan ole.
Keski-Amerikan alkuperäisväestöt haluavat myös äänensä kuuluviin Cancúnissa. Kuva: Toni Sandell.
Päästövähennykset vs sopeutuminen
Meksikon hallitus on vakuuttanut, että se ei tue rinnakkaisia, tietyn maaryhmän ajamia päätöksiä, kuten kävi Kööpenhaminassa. Se haluaa, että neuvottelut etenevät kaikkien läsnäololla.
Ilmastoneuvotteluja käydään kahdella niin sanotulla raiteella: Balin toimintasuunnitelmaan pohjautuvalla raiteella neuvotellaan muun muassa teknologian siirrosta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Kioton raiteella taas pohditaan, mitkä päästösitoumukset teollisuusmaat hyväksyvät 2013 lähtien.
Nämä molemmat raiteet ovat juuri nyt melko kiemuralla. Keski-Amerikan järjestöt pelkäävät, että Kioton protokollan laillista pohjaa heikennetään, jotta Yhdysvallat voi sen hyväksyä. ”Tähän on paineita, koska nämä neuvottelut ovat jo myöhässä”, Campos sanoo.
Thaimaalaiset tyrmistyneitä, keskiamerikkalaiset ALBA-maiden kavereita
Aiemmin tänä vuonna Thaimaan viranomaiset julkaisivat luonnoksen ilmastotoimintasuunnitelmasta seuraavaksi 10 vuodeksi. Järjestöt olivat tyrmistyneitä, sillä siihen ei sisältynyt päästövähennyksiä tai energia- ja teollisuussektoreiden uudistamista. Suunnitelma arvioi maan kasvihuonekaasupäästöjen kasvavan 4,7 prosentilla vuodessa.
”Kansalaiskuulemiset olivat farssi, sillä ne pidettiin toukokuussa Bangkokin levottomuuksien aikaan. Lopulta uusia teollisuusalueita vastustavat kyläläiset rynnivät Etelä-Thaimaassa pidettyyn kuulemistilaisuuteen, jonne heitä ei oltu kutsuttu”, muistelee Focus on the Global South -järjestössä työskentelevä Jacques-chai Chomthongdi.
”Saimme pysäytettyä toimintasuunnitelman läpimenon ja pääministeri on luvannut uudet kansalaiskuulemiset. Viime vuonna neuvottelimme hallituksen kanssa, mutta nyt olemme muuttaneet taktiikkaamme kovemmaksi, sillä kansalaisyhteiskunnan vaatimuksia ei otettu juurikaan huomioon.”
Keski-Amerikan järjestöverkostot puolestaan ovat olleet lähellä erityisesti Bolivian viitoittaman ALBA-blokin näkemyksiä. ”Bolivia on tehnyt määrätietoista työtä nykyisen paradigman muuttamiseksi”, Victor Campos sanoo.
Bolivia haluaa irtautua teknokraattisesta kielenkäytöstä, sillä sen mukaan kriisin ratkaisu vaatii elämäntapojemme – ja myös käsitteiden – uudistamista. Siksi Bolivia puhuu ”hyvästä elämästä” ja esimerkiksi kestävän kehityksen ja biosfäärin käsitteet loistavat poissaolollaan julistuksessa, joka laadittiin Cochabamban kansain ilmastokokouksessa viime huhtikuussa.
”Moni maa on kiinnostunut ALBA-ryhmän näkemyksistä, mutta ne pitävät etäisyyttä lähinnä ryhmän huonon maineen takia muissa kysymyksissä”, Campos arvelee. ALBA-ryhmän itseoikeutettu tähti kun on Venezuelan kiistelty presidentti Hugo Chávez.
Kepan Cancún-sivut
,