Kuva: African fisherman standing in his small boat. Group of children.

Kepa vetoaa hallitukseen: Ei lisäleikkauksia kehitysyhteistyöstä

Kepa pelkää, että hallitus leikkaa kehysriihessään jo kertaalleen jäädytetyistä kehitysyhteistyövaroista. Seurauksista kärsivät jälleen kerran kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

Teksti: Kepan tiedote Kuva: Kirsz Marcin

Viime syksyn kehyspäätöksellä hallitus jäädytti kehitysyhteistyövarat euromääräisesti kuluvan vuoden tasolle vuosina 2013—2014. Jo tästä päätöksestä on seurauksena kehitysyhteistyövarojen bruttokansantulo-osuuden alamäki.
”Lisäleikkaukset muuttaisivat jäädytyksen jääkaudeksi, kun hallitus rikkoisi lopullisesti kansainväliselle yhteisölle tekemänsä lupauksen nostaa kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Näyttää siltä, että tämä hallitusohjelmaankin kirjattu tavoite on pelkkää sumutusta”, sanoo Kepan puheenjohtaja Elina Vuola.
”Nykyisessä kiristyneessä asenneilmapiirissä kehitysyhteistyö on poliitikoille houkutteleva leikkauskohde. Silloin unohtuu helposti, että mahdollisilla lisäleikkauksilla on konkreettisia vaikutuksia köyhien ihmisten elämään. Asioiden mittasuhteet on pidettävä mielessä: Suomi on edelleen yksi maailman rikkaimmista maista, ja suomalaisen keskipalkalla aukeaa paikka maailman rikkaimmassa prosentissa”, muistuttaa Vuola.
Ilmastokriisissä muhii todellinen kestävyysvaje
Ilmastokriisiä ei ratkaista ilman, että globaalia köyhyyttä onnistutaan vähentämään. Ilmasto- ja kehitysyhteistyö tukevat siksi toisiaan. Hallituksen aiempi päätös napsaista Suomen osuus kehitysmaille luvatusta ilmastorahoituksesta Suomen kehitysyhteistyövaroista on käytännössä leikkaus, joka heikentää ilmastotyön onnistumismahdollisuuksia.
”Kehitysyhteistyövarojen kierrättäminen ilmastorahoituksena ilman lisäeuroja on esimerkki siitä, miten kehitysyhteistyössä niukkuutta jaetaan jo nyt. Köyhimmät kärsivät kaikkein eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ja ilmastonmuutoksen edetessä tilanne tulee kärjistymään entisestään. Ilmastokriisissä muhii todellinen globaali kestävyysvaje”, Vuola huomauttaa.
Hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan käyttämään osan vuonna 2013 alkavasta EU:n päästöhuutokaupasta saatavista tuloista ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.
”Tämä on tärkeä linjaus ja siitä on pidettävä kiinni. Päästökauppatuloja ei ole kuitenkaan vielä olemassa ja niiden suuruutta on vaikea arvioida. Edes päästöoikeuksien hinnat eivät ole vielä tiedossa, joten niiden varaan ei voida laskea rahoitusvajeen paikkailussa”, Vuola sanoo.
Lisätietoja
Henna Hakkarainen
Tiedottaja
henna.hakkarainen@kepa.fi
09 584 23 233
040 594 1379