Tänään julkaistu Suomen hallitusohjelma ottaa kestävän kehityksen huomioon kokonaisvaltaisesti ja läpileikkaavasti, arvioi kehitysyhteistyön kattojärjestö Fingo.
Kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu paitsi kehityspolitiikan tavoitteita myös Suomen politiikan globaaleja vaikutuksia ympäristöön ja eriarvoisuuteen.
Fingon mukaan kehityspolitiikassa erityisen hyvää on muun muassa pitkäjänteisyyden korostaminen ja tiekartan luominen YK-tavoitteiden saavuttamiseksi.
“Pettymys kuitenkin on aikataulun tavoitevuoden puuttuminen kehitysyhteistyön rahoituksen lisäämisestä Suomen sitoumusten saavuttamiseksi”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Kehitysyhteistyössä lisärahoitusta on tulossa kansalaisjärjestöjen työhön, humanitaariseen apuun ja ilmastotyöhön.
Hallitus tähtää kehitysyhteistyörahoituksen nostoon 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta valtioneuvoston julkaiseman liitteen perusteella tavoitteena on laittaa kehitysrahoitukseen kuitenkin vain 0,41 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2023. Silti kehitysyhteistyön rahoitus nousee hieman viime vuoteen nähden, jolloin osuus oli 0,38 prosenttia.
“Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten systemaattinen vahvistaminen Suomessa ja maailmalla on erittäin hyvä suunta. Ihmisoikeusperustaisuus ei vain kehityspolitiikassa vaan koko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä systemaattinen tasa-arvon edistäminen kautta koko hallitusohjelman nostavat Suomen profiilia kansainvälisesti. Kehitysyhteistyön rahoituksen kohdentaminen Afrikkaan ei toivottavasti tarkoita, että pitkäjänteinen kehitysyhteistyö muissa maanosissa jätetään”, sanoo Tenhio.
Tarve lisätä kansainvälistä ilmastorahoitusta on huomioitu hallitusohjelmassa, ja erityisen tervetullutta on sopeutumisrahoituksen ja kansalaisjärjestöjen roolin korostuminen.
”Maailman köyhimmät kärsivät ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten. Hienoa, että hallitus on luvannut edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Myönteistä on myös, että puolet kansainvälisestä ilmastorahoituksesta suunnataan sopeutumistoimiin köyhissä maissa. Kuitenkin finanssisijoitusten rooli säilynee, mikä voi tehdä ilmastotoimien kohdentamisen maailman köyhimpien auttamiseen vaikeaksi”, arvioi Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Hallitusohjelma vahvistaa itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys. Hallitusohjelmassa rakennetaan vahvaa kumppanuutta järjestöjen ja valtion välille eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Järjestöt kampanjoivat ennen vaaleja paitsi kestävän kehityksen ja kehitysyhteistyön myös yritysvastuun ja ilmastopolitiikan kunnianhimon lisäämiseksi.
Yritysvastuulakia ajaneen #ykkösketjuun-kampanjan ansiosta hallitusohjelmassa luvataan laatia selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuisi yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.
”Hallituksen sitoutuminen ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain säätämiseen on historiallinen päätös. Suomi vie sitovaa yritysvastuuta koskevaa keskustelua eteenpäin koko Euroopassa”, sanoo toiminnanjohtaja Sonja Vartiala Finnwatchin tiedotteessa.
Yhdeksän kehitys- ja ympäristöjärjestön yhteinen Korvaamaton-ilmastokampanjan tavoitteli Suomeen 1,5 asteen mukaista politiikkaa.
Ilmastokriisin torjunnassa hallituksen tavoitteet ovat oikeansuuntaiset, mutta uskottavia keinoja niihin pääsemiseksi tarvitaan paljon lisää. Pettymys on, että erityisesti turpeelle ja haitallisille tuille ei saatu selkeää päättymispäivää.
“Hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään ryhtiliikettä turpeen energiakäytön ja haitallisten tukien lakkauttamiseksi ja metsien hakkuiden vähentämiseksi. Uusia soita ei voi ilmastokriisin oloissa enää ojittaa. Tarvitsemme aktiivista kansalaisyhteiskuntaa kirittämään hallituksen 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaisiin toimiin”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen.
Lisätietoja
Rilli Lappalainen
vaikuttamistyön johtaja
rilli.lappalainen@fingo.fi
050 5613 456
Niina Tenhio
asiantuntija, kehityspolitiikka
niina.tenhio@fingo.fi
050 317 6726
Hanna Aho
asiantuntija, ilmasto
hanna.aho@fingo.fi
050 317 6686
Jussi Kanner
asiantuntija, kestävä kehitys
jussi.kanner@fingo.fi
040 7544 883