Yli 60 prosenttia suomalaisista haluavat asettaa Israelin johdon syytteeseen Gazan konfliktissa tehdyistä sotarikoksista. Tämä käy ilmi Fingon Taloustutkimukselta tilaamasta kyselystä. Kyselyn mukaan suomalaisista 55 prosenttia kannattaa myös talouspakotteiden langettamista Israelille.
“Käsillä olevan kyselyn valossa palestiinalaisten ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta vahvistava ulkopolitiikka nauttii vankkaa kannatusta Suomessa. Löydökset viittaavaat siihen, että suomalaiset asettuvat näiden tavoitteiden edistämisen taakse jopa verrattaen vahvasti eurooppalaisella mittapuulla”, sanoo Fingon vaikuttamisviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.
Kyselyssä esitettiin kolme väitettä, joihin vastaajia pyydettiin sanomaan mielipiteensä.
63 prosenttia suomalaisista haluaa asettaa Israelin johdon syytteeseen sotarikoksista Gazassa
Yksi kyselyn väitteistä kuului näin:
Israelin johto tulee asettaa syytteeseen Gazan konfliktissa tehdyistä sotarikoksista.
Vastaajista 63 prosenttia on samaa mieltä ja 19 prosenttia eri mieltä väitteen kanssa. 17 prosenttia ei osaa sanoa.
Aihe on maailmanpoliittisesti ajankohtainen, sillä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä on hakenut pidätysmääräyksiä Hamasin ja Israelin johtajille konfliktin aikana tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Enemmistö suomalaisista: Israelille tulee asettaa talouspakotteita
Kysyimme suomalaisten kantaa talouspakotteisiin. Näin suomalaiset vastasivat:
Suomalaisten mukaan EU:n, mukaan lukien Suomen, tulee asettaa Israelille talouspakotteita vastauksena palestiinalaisalueiden laittomaan miehitykseen. Suomalaisista 55 prosenttia kannattaa ja 28 prosenttia vastustaa talouspakotteiden langettamista.
YK:n kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) linjasi heinäkuussa, että Israelin vuodesta 1967 jatkunut palestiinalaisalueiden miehitys on laiton, koska se rikkoo palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta sekä maa-alueiden anastamisen ehdotonta kieltoa. Tuomioistuin velvoitti Israelia vetäytymään palestiinalaisalueilta.
Lähes puolet suomalaisista tukee Palestiinan valtion välitöntä tunnustamista
Lähes puolet suomalaisista eli 49 prosenttia on kyselyn mukaan sitä mieltä, että Suomen tulee viipymättä tunnustaa Palestiinan valtio. Palestiinan valtion välitöntä tunnustamista vastustaa vuorostaan 31 prosenttia.
Maailman valtioista 145 on tunnustanut Palestiinan valtion, mukaan lukien Ruotsi, Norja ja Espanja.
“Tuki Palestiinan valtion tunnustamiselle on vahvaa Suomessa verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, joista dataa on saatavilla. Samalla se vaikuttaa jakavan enemmän mielipiteitä. Tämä saattaa selittyä sillä, että tässä kyselyssä kysyttiin kantaa nimenomaan välittömälle tunnustamiselle. Löydöstä tulkitessa tuleekin huomioida, että Suomen ulkopoliittinen johto on viestinyt, että tunnustaminen tullaan tekemään, mutta odotetaan oikeaa ajankohtaa. Suomen hallituksen linjaa puoltavat ovat siis tässä saattaneet tulkita kuuluvansa vastustajien joukkoon”, Hautaviita pohtii.
Uutta tutkimustietoa suomalaisten kannoista Israelin ja Palestiinan konfliktiin
Ylen Taloututkimukselta huhtikuussa tilaaman kyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista ei hyväksynyt Israelin sotatoimia Gazassa. Käsillä olevan kyselyn tarkoituksena on syventää ymmärrystä suomalaisten näkemyksistä liittyen Gazan konfliktiin, talouspakotteisiin ja Palestiinan valtion tunnustamiseen.
”Halusimme luotettavaa uutta tutkimustietoa suomalaisten kannoista Israelin ja Palestiinan konfliktin ajankohtaiseen tilanteeseen. Kokonaisuutena kyselyn tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että suomalaiset ovat valmiita nykyistä tiukempiin toimiin ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustamiseksi Lähi-idässä”, Hautaviita toteaa.
Katso kyselyn tarkemmat tulokset täältä:
Taloustutkimus toteutti tiedonkeruun Fingon toimeksiannosta. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina osana Taloustutkimuksen Telebus-tiedonkeruuta – vastaajia oli yhteensä 1007. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Kyselyn tulokset ovat väestöä edustavat ja virhemarginaali on 3 prosenttia. Tutkimuksen tieto kerättiin 23.9-26.9.2024 ja 30.9.-1.10.2024.
Lisätiedot
Johannes Hautaviita, vaikuttamisviestinnän asiantuntija, Fingo
050 317 6708 | johannes.hautaviita@fingo.fi
Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 317 6693 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi