YK:n lippu
Kuva: iStockphoto

YK juhlii 75-vuotispäivää koronan varjossa – tarvitsemme yhteistyötä enemmän kuin koskaan sitten maailmansotien

Lähes tasan 75 vuotta sitten valtiot yhdistivät voimansa ja perustivat Yhdistyneet kansakunnat edistämään kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Sitä se onkin edistänyt – välillä vaihtelevalla menestyksellä. Nyt Covid-19-pandemian myötä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Teksti: Rilli Lappalainen Kuva: iStockphoto

Covid-19-pandemia on ensimmäinen globaali isku sitten maailmansotien, joka vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään.  

Siitä huolimatta maailmanlaajuisena jylläävä pandemia vaikuttaa lisänneen kupliemme pienentymistä: omat mikrokosmoksemme hallitsevat ajatuksiamme ja toimiamme. Globaali ja lokaali tuntuvat karkaavan yhä kauemmaksi toisistaan, vaikka juuri tätä yhteyttä pitäisi entisestään tiivistää.  

Normaalitilanteessa maailma kokoontuisi ensi viikolla New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen. Tällä kertaa ulkoministereillä ei kuitenkaan ole kymmeniä kahdenkeskisiä tapaamisia kokouksen tiimoilta, YK:n päämajan kiireisillä käytävillä ei törmätä presidentteihin tai maailmanluokan julkkiksiin ja pahimpien liikenneruuhkien jääminen pois Manhattanilta antaa paikallisille enemmän tilaa.  

Kokoukset ovat tällä kertaa virtuaalisia, mutta se ei tarkoita, että maailmanlaajuisen diplomatian ja kestävän kehityksen pyörät eivät pyörisi.  

Koronavirus ja maapallo

Koska aidosti globaalia kriisiä ei ole ollut ennen päällämme leijuvaa Covid-19-pandemiaa, on suuri osa YK:n työstä hukkunut mediatulvaan tai se ei ole koskaan tullut näkyväksi.

Kuva:

iStockphoto

Toivoa yhteistyöstä?  

YK:n vuosi käynnistyy aina yleiskokouksella syyskuun kolmannella viikolla. Sen merkittävin lähtölaukaus on tänä syksynä 22. syyskuuta käytävä yleiskeskustelu. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tilaisuus, jolloin presidentit ja valtioiden johtajat puhuvat maailman yleisölle valitsemastaan ​​aiheesta.  

Tänä vuonna pandemian vuoksi heiltä on pyydetty ennalta nauhoitettuja videoita puheistaan, jotka lähetetään ”suorana” YK:n nettitv:n kautta. Luvassa on toivottavasti enemmän toivoa yhteistyöstä kuin kansallisia vaalipuheita tai hyökkäyksiä vihollisia kohtaan. 

YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut juhlavuotta laajennetuksi kansankeskusteluksi, joka pyrkii olemaan kaikkien aikojen suurin ja syvin keskustelu tulevaisuuden rakentamisesta. Syyskuussa juhlitaan YK:n 75 vuoden virstanpylvästä tavoitellen uutta tukea monenvälisyyteen.  

Pandemia korostanut kestävän kehityksen tärkeyttä 

Agenda 2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat pysyneet YK:n asialistan kärjessä. Pandemiatilanne on entisestään korostanut niiden tärkeyttä.  

Heinäkuussa vuosittain kokoontuva kestävän kehityksen seurantakokous myönsi kuitenkin, että Covid-19-pandemia tulee hidastamaan tavoitteiden saavuttamista. Meillä ei ole siihen varaa, ja siksi poliittinen tuki kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Tätä peräänkuulutti myös Suomen pääministeri Marin puhuessaan seurantakokouksen poliittisen viikon avajaisistunnossa. 

Kestävän kehityksen punainen lanka on se, että samaan aikaan pidetään huolta sosiaalisista, ympäristöllisistä ja taloudellisista näkökulmista ja huomioidaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset planeetan kantokyvyn rajoissa. Tänä vuonna tämä kuroutuu YK:n yleiskokouksessa erityisesti maailman monimuotoisuuden ennennäkemättömän häviämisen torjumisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon ympärille.  

YK-tason päätökset vaikuttavat arkeemme 

Maapallon biologinen monimuotoisuus katoaa ennennäkemättömällä nopeudella. Maailmassa on yli miljoona uhanalaista lajia, kaksi miljardia hehtaaria maata on pilaantunut ja 66 % meristä, 50 % koralliriutoista ja 85 % kosteikoista on muuttunut merkittävästi huonompaan suuntaan ihmisen toiminnan seurauksena. Alun perin biodiversiteetin huippukokous, jonka pääteemana on luonnonympäristön nopean heikkenemisen haitalliset vaikutukset ihmisten elämään, piti järjestää Kiinan Kunmingissä tänä vuonna, mutta se siirrettiin toukokuulle 2021. Nyt asiasta keskustellaan yleiskokouksen yhteydessä 30. syyskuuta. 

Covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi myös sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistymiseen, sillä pandemian myötä naisten ja tyttöjen sosiaalinen ja taloudellinen ahdinko on lisääntynyt. Tästä ja muista sukupuolten tasa-arvoon ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvistä asioista keskustellaan YK:ssa 1. lokakuuta kansainvälisesti sovitun Pekingin toimintaohjelman 25. vuosipäivän yhteydessä. Pekingin toimintaohjelma on kattavin globaali ohjelma naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. 

Maailma tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan sitten maailmansotien. Erityisesti pienille maille yhteiset pelisäännöt ja yhteistyö ovat elinehto. Siksi se mitä YK-tasolla keskustellaan ja päätetään vaikuttaa meihin enemmän kuin arjessa osaamme ajatella. COVID-19:n myötä tämän pitäisi olla selvempää, mutta onko se?