Ruotsalaiset luottavat järjestöjen kehitysapuun

Hyviä uutisia naapurista: ruotsalaisten luottamus kehitysavun toimeenpanoon ei ole koskaan ollut korkeammalla kuin nyt.

Teksti: Anna-Sofia Joro

Tämä kävi ilmi Ruotsin kehitysyhteistyöviranomaisen Sidan vuosittain Statistics Sweden -yritykseltä tilaamasta tutkimuksesta. Sidan johtaja Charlotte Petri Gornitzka iloitsi tuloksista Sidan verkkosivuilla.

”Erityisen hienoa on, että tuki on kasvanut sekä ruotsalaisia toimijoita kuten Sidaa ja kansalaisyhteiskuntaa kohtaan että kansainvälisiä järjestöjä kuten YK:ta ja EU:ta kohtaan.”

Positiivisesti kehitysyhteistyön suhtautuvien ruotsalaisten määrä on kivunnut 70 prosenttiin. Pahimmillaan kannatus on sukeltanut 50 prosentin tulokseen. Parhaat luvut saatiin 1980-luvun lopulla, jolloin 85 prosenttia ruotsalaisista suhtautui apuun myönteisesti.

60 prosenttia ruotsalaisista kokee, että Ruotsin antaman kehitysavun taso — joka on viimeisen neljän vuoden ajan ollut yksi prosentti bruttokansantulosta — on sopiva tai sitä pitäisi korottaa. Kolme kymmenestä haluaisi vähentää apua tai lopettaa sen kokonaan.

***

Ehkä kiinnostavin tulos saatiin kysyttäessä, kuinka ruotsalaiset suhtautuvat eri tyyppisten apua koordinoivien tahojen tehokkuuteen. Luvut olivat nyt parempia kaikkia toimijoita kohtaan, mutta erityisesti tukeaan kasvattivat kansalaisyhteiskunnan toimijat, Sida sekä EU ja YK.

Se on hyvä tulos, kun ottaa huomioon että Ruotsin kehitysministeri Gunilla Carlsson on kritisoinut Sidaa ankarastikin, kun ministerin ja Sidan näkemykset kehitysyhteistyön toteuttamisesta ovat menneet ristiin. Erimielisyydet, korruptioskandaalien hoito ja taloudenpidon ongelmat saivat Carlssonin erottamaan Sidan johtajan kesällä 2010.

Nyt testattiin ensimmäistä kertaa myös ruotsalaisten tietämystä kehityskysymyksistä. Petrattavaa riittää. Tutkimus paljasti, että ruotsalaisten kuva kehittyvästä maailmasta laahaa 20—30 vuotta todellisuudesta jäljessä. Vain neljä prosenttia ruotsalaisista tiesi, että kahdeksan kymmenestä tansanialaisesta on nykyään luku- ja kirjoitustaitoisia ja vain kuusi prosenttia uskoi, että vietnamilaisen keskimääräinen elinikä on 75 vuotta — suurin osa arveli sen olevan 55 vuotta.

Miten köyhyyttä sitten ruotsalaisittain torjutaan? Enemmistön mielestä rauha ja koulutus ovat tärkeimmät tekijät köyhyyden vähentämisessä.

***

Entä miten meillä Suomessa? Ulkoministeriö tutkii vuosittain suomalaisten kehitysyhteismielipiteitä, viimeksi kesäkuussa 2011.

Taloustutkimus Oy selvitti, että myös suomalaisten asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Lähes joka neljäs lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi takaperin luku oli 16 prosenttia. Samalla 61 prosenttia suomalaisista kokee, että kehitysyhteistyömäärärahat tulisi pitää ennallaan. Apua saksimaan ryhtyisi vain 14 prosenttia, kun vuosi sitten leikkaajia löytyi 20 prosenttia.

Ehkä keskeisin mittari on, kuinka tärkeänä kehitysyhteistyötä ylipäänsä pidetään. Sekin trendi on rohkaisevan nousujohteinen.

Taloustutkimus: Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistylstä (pdf)