Juha-Erkki Mäntyniemi
Toimimalla yhteistyössä Finnfundin kanssa Kuva: Vessi Hämäläinen

Miksi Fingo on mukana Finnfundin hallintoneuvostossa?

Fingo kutsuttiin Finnfundin hallintoneuvoston jäseneksi huhtikuun lopussa. Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi kertoo, miksi hallintoneuvoston jäsenyys on tärkeä vaikuttamisen paikka.

Teksti: Juha-Erkki Mäntyniemi Kuva: Vessi Hämäläinen

Kehitysjärjestöjen kattojärjestönä Fingon on oltava luomassa aktiivisesti yhteistyön muotoja, joilla saamme aikaan mahdollisimman vaikuttavaa ja kestävää kehitystä maailman köyhimmillä alueilla.

Meidän on yhdessä toimien varmistettava, että kasvava vaikuttavuussijoittaminen vahvistaa vastuullista ja kannattavaa paikallista yrittäjyyttä.

MENEILLÄÄN oleva koronakriisi on osoittanut, kuinka haavoittuvaisia olemme maailmanlaajuisten kriisien edessä. Korona on äkillinen globaali katastrofi, kun taas koko maailmaa koskettava ilmastonmuutos tapahtuu hitaasti pitkän ajan kuluessa.

Eri maiden ihmiset tarvitsevat toisiaan, yhteisiä toimenpiteitä, tavoitteita ja vastuuta tällaisten kriisien selättämiseksi. Myös yritykset, järjestöt, instituutiot ja valtiolliset toimijat tarvitsevat toisiaan onnistuakseen parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteidensa saavuttamisessa. 

Kehitysjärjestöillä on yhteisiä tavoitteita kehitysrahoittajien, kuten Finnfundin ja vastaavien kanssa. Nämä tavoitteet liittyvät esimerkiksi kehittyvien maiden toimeentulon ja verotulojen suotuisaan kehitykseen, puhtaan energian saavutettavuuteen, metsien kestävään käyttöön ja ruokaturvan parantamiseen.

 

Kehitysjärjestöillä on erityinen rooli ja vastuu tukea kaikista köyhimmissä olosuhteissa eläviä yhteisöjä ja ihmisiä.

 

Finnfundin strategiassa todetaan, että kannattavat ja vastuulliset yritykset ovat kehityksen välttämätön ehto.

Me Fingossa uskomme tähän. Uskomme myös, että meillä kehitysjärjestöillä on oma roolimme tukea hauraiden, epävakaiden ja köyhien valtioiden vastuullista kehittämistä, myös vastuullista yrittäjyyttä.

Toimimalla yhteistyössä Finnfundin kanssa, voimme yhdessä vahvistaa toimiemme vaikuttavuutta.

Kehitysjärjestöillä on erityinen rooli ja vastuu tukea kaikista köyhimmissä olosuhteissa eläviä yhteisöjä ja ihmisiä. Tämä tapahtuu suoraan ruohonjuuritasolla esimerkiksi tyttöjen ja poikien koulutuksen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä yleisen terveydenhuollon, naisten ja nuorten yrittäjyyden, rauhanvälityksen sekä puhtaan veden ja sanitaation ohjelmien ja hankkeiden kautta. 

Kehitystä saadaan aikaan myös vahvistamalla paikallishallinnon viranomaisten ja kansallisten ministeriöiden kapasiteettia vaikkapa kyseisten osa-alueiden hyvään hallintoon sekä kestävään ja johdonmukaiseen kehittämiseen liittyen.

Vapaan kansalaisyhteiskunnan puolustaminen osana ruohonjuuri- ja ministeriötason yhteistyötä on demokratian ja kestävän kehityksen kulmakivi. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen kaikissa olosuhteissa on kaikkia toimijoita velvoittava asia, josta kenenkään ei pidä antaa periksi.

Näitä kokemuksia ja osaamista haluamme aktiivisesti tuoda mukaan myös Finnfundin kanssa käytävään dialogiin.

FINNFUNDIN visiona on olla vuonna 2025 arvostettu kumppani ja vaikuttavuuden edelläkävijä eurooppalaisessa kehitysrahoituksessa.

Mielestäni Finnfund ei voi olla vaikuttavuuden edelläkävijä ilman tiiviimpää yhteistyötä myös kehitysjärjestöjen kanssa.

Suorat investoinnit hyvin valikoituihin paikallisiin yrityksiin voivat parhaimmillaan olla yksi tehokkaimpia tapoja tukea paikallista taloutta ja yhteiskuntaa. Meillä on annettavaa toisillemme siinä, miten ja millä kriteereillä vaikuttavuudeltaan parhaita investointikohteita valitaan. Voimme oppia toinen toisiltamme ja kehittää toimintaamme. 

 

Hallintoneuvosto on paikka valvoa Finnfundin toimintaa riippumattomana hallintoneuvoston jäsenenä.

 

Kehitysjärjestöjen ohjelmia ja hankkeita seurataan ja arvioidaan hyvin tarkasti. Vuosikymmenten kokemus vaikuttavuuden arvioinnista on varmasti hyödyksi ja avuksi Finnfundille ja heidän rahoittamilleen hankeyhtiöille.

Kehitysjärjestöillä taas on ammennettavaa Finnfundilta esimerkiksi siinä, miten voisimme toimia hankkeissamme siten, että toiminnan tuloksena voisi syntyä myös vaikuttavuussijoittamiseen sopivia yrityksiä. 

Yhteistyön syventämisen lisäksi hallintoneuvosto on paikka valvoa Finnfundin toimintaa riippumattomana hallintoneuvoston jäsenenä.

”Hallintoneuvoston tehtävä on valvoa johtokunnan ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Hallintoneuvosto voi antaa johtokunnalle ohjeita asioista, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.”

Esimerkiksi kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen on laajakantoinen ja periaatteellisesti tärkeä asia. Tässä asiassa kehitysrahoittajien toiminta edellyttää suunnan näyttämistä. Hallintoneuvosto ei kuitenkaan ota suoraan kantaa operatiivisiin asioihin, kuten yksittäisiin sijoituspäätöksiin. Operatiivinen johtaminen tapahtuu Finnfundin johtokunnassa.

Finnfundin strategian yksi neljästä läpimurrosta on ”kolminkertaistamme vaikutuksemme”. Tavoitteen toteutuminen vaatii entistä vahvempaa panostamista vähiten kehittyneisiin maihin (Least Developed Countries, LDC).

Tämä ei ole mahdollista kestävällä tavalla ilman vahvaa yhteistyötä ruohonjuuritason toimijoiden, kuten kehitysjärjestöjen ja heidän paikallisten kumppaneidensa kanssa.

Yhdessä toimien voimme varmistaa, että sijoitustoiminta vahvistaa vastuullista ja kannattavaa paikallista yrittäjyyttä. Meidän on myös yhdessä löydettävä keinoja monistaa vaikuttavuudeltaan parhaita esimerkkejä.