Suomalainen Alaa Altamimi edistää mielenterveyttä vahvistamalla yhteenkuuluvuutta

Alaa Altamimi joutui jättämään Irakin ja kotikaupunkinsa Bagdadin yhdeksän vuotta sitten poliittisista syistä. Hän saapui Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015 ja on nyt vastuussa maahanmuuttajille suunnatusta MIITTI-toiminnasta Helsingissä. MIITTI toimii Lapinlahden entisellä sairaala-alueella ja tarjoaa avointa, maksutonta toimintaa kaupunkilaisille taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin teemalla.

”Pakolaisuus on aina kriisi mielenterveydelle. Maahanmuuttajat, joista monet ovat yhtäkkiä kaukana tutuista ja rakkaista, tarvitsevat paljon tukea”, Alaa Altamimi kertoo. ”Lapinlahteen ovat kaikki tervetulleita kohtaamaan ja saamaan positiivisia kokemuksia taustastaan riippumatta.” 

Alaa toimii kansalaisvaikuttajana aktiivisesti myös vapaa-ajallaan. Hän on mukana organisoimassa monia isoja mielenosoituksia, kuten Stop the Genocide -mielenosoituksia Israelin suurlähetystöllä. Hän työskennelee myös Amnestyn Suomen osastolle. 

”Aktivismi on ollut aina iso osa elämääni, niin kotimaassani kuin nyt Suomessa. Sen määrä arjessa vaihtelee. Nyt menossa on tähän saakka kaikkein kiireisin aika.” 

Alaa kuvailee Suomea hyväksi maaksi kansalaisvaikuttamiselle, mutta kaksoisstandardit saavat suuttumaan.

”Nykyisen hallituksen vuoksi meillä on isoja haasteita. Rasistinen hallitus kohtelee ihmisiä epätasa-arvoisesti. Riippuu täysin ihonväristä, kuinka kansalaista tuetaan”, Alaa tilittää.

”Moni uusi laki heikentää saman ryhmän eli maahanmuuttajien oikeuksia. Tulovaatimukset työluvan saamiseksi ovat nousseet, kielitaitotesti on vaikeutunut, päätöksen saaminen kansalaisuus- ja turvapaikkahakemuksiin kestää vuosia – mielestäni palvelut ovat paljon huonommat kuin suomalaisille, mitä kutsun syrjinnäksi ja rasismiksi. Myös poliisi toimii eri tavoin riippuen siitä, kuka ja minkä niminen taho esimerkiksi järjestää mielenosoituksen. Joudumme olemaan liioitellun varovaisia ja tarkkoja.” 

Alaa kuvailee, että hänen laillaan kokevia on valtavasti. Kriisit ja siirtolaisuus yhdistävät ja luovat tarpeen puhua äänekkäästi epäkohtia, poliittisia päättäjiä, rasismia ja syrjintää vastaan. 

Hän näkee, että Suomen pohjoisesta sijainnista huolimatta kansalaisvaikuttamisella on suuria positiivisia vaikutuksia sekä lähellä että kaukana. 

”Erilaisilla boikoteilla voi vaikuttaa konkreettisesti. Tiedon jakaminen ja keskustelun avaaminen ja ylläpito kyllä vaikuttavat ihmisiin. Epäkohdat ovat usein piilossa, ja ne tulee tuoda näkyville.” 

”Verkostojen avulla voi auttaa tilannetta muuallakin. Tapaan paljon ihmisiä samanlaisissa elämäntilanteissa ympäri Eurooppaa.” 

Alaa kertoo, että asioihin vaikuttamisen tunne lohduttaa ja myös pitää aktivismin elossa. Esimerkiksi taistelu Lapinlahden historiallisten rakennusten säilymisestä Helsingin kaupungin omistuksessa ja tunne, että tekee hyvää toisille ja maailmalle, tukee omaa hyvinvointia. 

”Kun on kokenut pahoja asioita ja nähnyt uutisissa tai somessa kauheita kuvia, on helpottavaa, että pääsee kertomaan mielipiteensä. Jo se auttaa.” 

Tärkein liikkeelle laittava voima on ihmisoikeuksien kunnioitus. 

”Äitini aina sanoi, että kuvittele itsesi toisen ihmisen kenkiin ja mieti, miltä hänestä tuntuu. Haluan tukea haavoittuvaisimpia, heitä, joilla ei syystä tai toisesta ole omaa ääntä”, Alaa kertoo. ”Hallituksen budjettileikkaukset vievät ääntä kaikkein heikoimmilta.” 

Takaisin kampanjasivustolle

Haastattelussa esitetyt kannat ovat haastateltavan omia, eivätkä ne sellaisina edusta kampanjaan osallistuvien järjestöjen näkemyksiä.