Lopputulos jättää kuitenkin useita tärkeitä kohtia auki. Kahden viikon neuvottelujen aikana osa teollisuusmaista – erityisesti Yhdysvallat, Japani, Kanada ja Venäjä – madalsivat jo valmiiksi alhaisia odotuksia. Nousevat taloudet Kiinan ja Intian johdolla puolestaan joustivat kannoissaan esimerkiksi päästöjen seurannan läpinäkyvyyttä koskien.
Pettymys kehitys- ja ympäristöjärjestöille oli, että Kioton pöytäkirjan toisesta sitoumuskaudesta ei saatu päätöstä. Japanilla, Venäjällä ja Kanadalla on vuosi aikaa muuttaa linjaansa.
”Kehitysmaille Kioton kohtalo on kynnyskysymys, koska ne odottavat saastuttajilta asianmukaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Cancúnissa ei valitettavasti sovittu, koska Kioton toinen sopimuskausi vahvistetaan”, pahoittelee Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.
Vuoden 2011 aikana on varmistettava, että kuilu päästövähennyslupausten ja ilmastotieteen määrittelemien vaatimusten välillä kurotaan umpeen.
”YK:n laskelmien mukaan kahden asteen päästövähennystavoitteen ja Kööpenhaminassa luvattujen tavoitteiden välillä on gigatonnien kuilu. Sen paikkaamisessa myös metsien hoidolla on valtava merkitys. Cancúnissa päästiin jossain määrin eteenpäin kehitysmaiden metsien osalta, mutta teollisuusmaiden täytyy vielä nostaa rutkasti tavoitteitaan ja tukkia omat porsaanreikänsä”, muistuttaa Venla Virkamäki Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Ilonpilkku järjestöille oli, että kokous päätti perustaa ilmastorahaston YK:n alaisuuteen. Varat rahastolta kuitenkin puuttuvat. Järjestöjen mukaan on olennaista varmistaa, että teollisuusmaat sitoutuvat aidosti uuteen ja riittävään rahoitukseen pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin rahoitus on katettu toistaiseksi pitkälle olemassa olevista kehitysyhteistyömäärärahoista.
”Myös uusien rahoituslähteiden pohtiminen jäi köykäiseksi. Pelkästään 0.05%:n rahoitusmarkkinaverolla saataisiin yksin Euroopassa kerättyä jopa 250 miljardia euroa vuodessa ilmastonmuutoksesta eniten kärsivien maiden sopeutumis- ja hillintätoimiin”, sanoo Toni Sandell Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.
Kehitys- ja ympäristöjärjestöt ovat tyytyväisiä siihen, että EU toimi kokouksessa rakentavasti. Sen ansiosta päästiin eteenpäin monissa asioissa, kuten teknologian siirrossa ja kehitysmaiden metsien suojeluun tähtäävässä REDD-ohjelmassa. Järjestöt muistuttavat, että ensi vuoden aikana täytyy ryhtyä sanoista tekoihin.
Järjestöt korostavat, että kansainvälisten neuvottelujen jatko riippuu siitä, miten teollisuusmaat sitoutuvat oikeudenmukaisiin päästövähennyksiin ja rahoitukseen. Neuvottelujen hidas eteneminen nostaa kansalliset ilmastotoimet entistä tärkeämpään rooliin. Suomen osalta tämä tarkoittaa erityisesti ilmastolain hyväksymistä seuraavan hallituskauden aikana, sitoutumista 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä sekä voimakkaampaa panostusta uusiutuvan energian kehittämiseen.
Toimituksille tiedoksi
Lisää tietoa Cancúnin kokouksesta ja kansalaisjärjestöjen yhteisblogi: ilmasto.org/cancun
Lisätietoja
Katri Suomi, Kirkon Ulkomaanapu, 050 326 3487, etunimi.sukunimi@kirkonulkomaanapu.fi (Cancúnissa)
Venla Virkamäki, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 345 4411, etunimi.sukunimi@sll.fi (Cancúnissa)
Toni Sandell, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, +52 1 998 158 5357 , etunimi.sukunimi@kepa.fi
Salka Orivuori, WWF Suomi, 040 180 9497, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Leo Stranius, Luonto-Liitto, 040 754 7371, etunimi.sukunimi@luontoliitto.fi
Rilli Lappalainen, Kehys ry, 050 561 3456, etunimi.sukunimi@kehys.fi
Laura Meller, Maan ystävät, 044 5377 193, etunimi.sukunimi@maanystavat.fi