Maailmanpankki ja IMF pitivät kevätkokouksensa Washingtonissa huhtikuussa. Samalla kun nämä kaksi Bretton-Woods-instituutiota juhlivat 80. vuottaan, niihin kohdistuu entistä enemmän paineita. Syvenevä velkakriisi, kasvava epätasa-arvo, hitaasti etenevät reformit ja riittämätön vastaus ilmastonmuutokseen ovat kasvattaneet kritiikkiä insituutioiden kyvykkyydestä suorittaa ydintehtäviään. Näitä ydintehtäviä ovat köyhyyden vähentäminen ja kestävän kasvun edistäminen.
Maailmanpankilla ja IMF:llä on kunnianhimoisia uudistussuunnitelmia kritiikkiin vastaamiseksi, mutta toistaiseksi niiden toimeenpano on ollut hidasta. Riskinä onkin, että paperilla hienolta näyttävät uudistukset latistuvat käytännössä vaatimattomiksi.
Vuotuiset kevätkokoukset olisi olleet erinomainen mahdollisuus edistää uudistuksia ja erityisesti puuttua kehittyviä maita runnovaan velkakriisin, mutta muutamista edistysaskelista huolimatta kevätkokouksen lopputulemat olivat vaisuja. Tämä näkyi muun muassa siinä, ettei kokouksesta saatu aikaan yhteislausumaa.
Fingon asiantuntijat Eppu Mikkonen ja Ada Virnes seurasivat kevätkokouksia etäyhteyksien välityksellä.
Uusia lupauksia
Kevätkokouksissa nähtiin uusia kumppanuuksia, suunnitelmia ja rahoituslupauksia. Maailmanpankki sopi Afrikan kehityspankin kanssa yhteistyöstä, jonka tavoitteena on saada 300 miljoonaa afrikkalaista sähköverkon piiriin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Maailmanpankki ilmoitti auttavansa matalan tulotason ja keskitulotason maita tarjoamaan terveydenhuollon 1,5 miljardille ihmiselle vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoisten suunnitelmien toteuttaminen vaatii kuitenkin rutkasti rahaa.
Rikkaat valtiot lupasivat yhteensä 11 miljardia dollaria uusiin instrumentteihin, joiden avulla Maailmanpankki pyrkii parantamaan luotonantokapasiteettiaan. Maailmanpankin mukaan varat lisäävät lainanantokapasiteettia 70 miljardilla dollarilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Summaa voidaan pitää hyvänä alkuna, mutta se ei vastaa todellisia rahoitustarpeita.
Ei vastauksia velka- tai kehityskysymyksiin
Kaikista polttavimpaan kysymykseen, eli velkakriisiin, ei löydetty kokouksissa ratkaisuja.
Maailmanpankin raportin mukaan puolet Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) alaisista maista kärsivät tällä hetkellä velkahädästä tai sen riskistä, ja joka kolmas IDA-maa on nyt köyhempi kuin ennen koronapandemiaa. Riskinä on, että tilanne heikkenee entisestään talouskasvun hidastuessa kehittyvissä maissa.
IMF:ää ja Maailmanpankkia kritisoidaan läpinäkymättömyydestä, ankarista lainaehdoista, fossiilisten polttoaineiden rahoittamisesta sekä siitä, etteivät ne huomioi kehittyvien maiden tarpeita, pahentaen velkataakkaa entisestään.
Kansalaisjärjestöt protestoivat
Kansalaisjärjestöt protestoivat näkyvästi kevätkokouksissa ja vaativat kehittyvien maiden velkojen mitätöintiä sekä IMF:n lisämaksujen ja fossiilisten polttoaineiden investointien lopettamista.
Kokouksessa kuultiin myös tärkeitä, kriittisiä ääniä Maailmanpankin ja IMF:n organisaatioiden länsikeskeisyydestä ja kolonialistisen vallan jatkumisesta. Järjestöt korostivat, että on aika luopua käytännöistä, jotka ylläpitävät historiallisia, epätasa-arvoisia valtasuhteita. Vaatimukset ovat tärkeitä – niiden soisi olevan Maailmanpankin ja IMF:n tulevien kevätkokousten ja uudistusten keskiössä.
Bretton Woods Projectin analyysin mukaan velkakriisiä koskeva poliittisen tahdon puute johtaa todennäköisesti entistä useampiin mielenosoituksiin ja yhteiskunnalliseen levottomuuteen tulevaisuudessa, kun kansalaisyhteiskunnan eri muodot ja toimijat pyrkivät lisäämään painetta rahoitusarkkitehtuurin uudistuksiin.
Mikä muu oli kiinnostavaa?
Globaalin talouskasvun ennustetaan kasvavan 3,2 % sekä tänä että ensi vuonna. Tämän vuoden ennustetta korjattiin tammikuisesta 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin. Vaikka yleiskuva on positiivinen, alueellista vaihtelua on runsaasti: siinä missä kehittyneet taloudet kasvavat maltillisesti seuraavina vuosina, nousevien ja kehittyvien talouksien kasvu hidastuu.
Samaan aikaan Maailmanpankin rahoitus näyttäisi olevan tiukilla. Maailmanpankki odottaa rikkaiden maiden täydentävän IDA:n kirstut loppuvuoden rahoituskierroksella, jonka tulisi olla “kaikkien aikojen suurin”. Tiedossa on kuitenkin ennennäkemätön rahoituskierrossuma, kun lähes tusina merkittävää kehitysrahastoa kilpailee niukkenevista lahjoituksista tänä ja ensi vuonna. Lahjoittajamaiden on tehtävä näkyviä valintoja eri rahastojen välillä. IDA tunnistetaan tärkeänä lahjamuotoisen rahoituksen kanavana, mutta sen tuoma taloudellinen muutos on ollut hidasta.
Se, miten Maailmanpankki lopulta pystyy tarttumaan kehityskysymyksiin, riippuu pitkälti lahjoituksista, joista on nyt pulaa. Kysyttäessä toiveista IDA:n rahoituksen suhteen, pääjohtaja Ajay Banga vastasi Devexin mukaan, että Maailmanpankki heijastelee lahjoittajamaiden kunnianhimoa. On selvää, että loppuvuoden rahoituskierros vaatii jäsenmailta harkittuja valintoja. Näitä kansalaisyhteiskunnan on syytä seurata tarkasti.
| Kehityspankkien varat |
|---|
| Merkittävimpien monenkeskisten kehityspankkien (eng. “multilateral development banks”, MDB) hallinnoimat varat ovat parin vuoden takaisen arvion mukaan yhteensä yli 1,8 biljoonaa dollaria. Maailmanpankki yksin tarjosi 47 miljardia dollaria kehitysrahoitusta vuonna 2020, mikä vastasi yli 41 prosenttia kaikista monenkeskisten kehityspankkien myöntämistä varoista. Monenkeskiset kehityspankit ovat täten kriittinen – ja kasvava – väylä kehitysrahoitukselle. |