Vuonna 2007 kahvijätti Sara Leen omistama kahvipaahtimo Douwe Egberts hävisi Groningen provinssissa Hollannissa kilpailutuksen, koska sen kahvi ei täyttänyt Reilun kaupan kriteereitä. Yhtiö vastasi häviöön haastamalla provinssin oikeuteen. Hollannin oikeus kuitenkin päätti vuonna 2008 yhtiön tappioksi, että Reilun kaupan periaatteiden toteutumista saa vaatia kilpailutuksissa.
Tämä ei Douwe Egbertsiä pysäyttänyt, vaan vuonna 2009 se haastoi Amsterdamin kaupungin samasta syystä oikeuteen. Yhtiö joutui kuitenkin perääntymään oman teknisen virheensä takia jutusta
Hollannissa Reilun kaupan tuotteilla on vahva asema etenkin julkisella sektorilla, mikä on ajanut Douwe Egbertsin ahtaalle. Yhtiöllä oli pitkään valikoimissaan vain UTZ-sertifioitua kahvia, joka ei takaa viljelijöille ollenkaan takuuhintaa eikä sosiaalisiin projekteihin tarkoitettua lisää toisin kuin Reilu kauppa. Yhtiö ilmoittikin tässä kuussa ottavansa Hollannin markkinoille Reilu kauppa -sertifioituja tuotteita.
Vaikka yhtiö on ottanut yhden askeleen kohti Reilua kauppaa, se jatkaa käräjöintiä seuraavaksi Belgiassa, jossa se hävisi jälleen kerran kilpailutuksen. Juttu tulee käsittelyyn maaliskuussa 2011.
EU suosittelee reilua kaupankäyntiä
Hollannin oikeusistuimen päätös on linjassa maan hallituksen periaatteen kanssa edistää eettisyyttä julkisissa hankinnoissa. Myös Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan jäsenmaita sisällyttämään reilun kaupankäynnin kriteerit julkiseen kilpailuttamiseen.
”Douwe Egbertsin tapaus osoittaa konkreettisesti, miten julkisilla hankinnoilla voidaan muokata markkinoita eettisemmiksi”, toteaa järjestö- ja kuntayhteyksien päällikkö Sonja Vartiala Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä.
Lokakuussa myös EU:n komissio julkaisi hankintojen sosiaalisia kriteereitä käsittelevän oppaan ”Buying Social”, jossa todetaan, että kilpailutuksissa saa vaatia Reilun kaupan järjestelmässä olevaa takuuhintaa. Ei-juridisesti sitovan ohjeen mukaan mitään tiettyä sertifikaattia kuten Reilua kauppaa ei kuitenkaan voi vaatia, vaan kriteerit voidaan täyttää ja todistaa myös muuten.
Helsingistä reilu pääkaupunki?
Nähtäväksi jää, tullaanko Suomessa käymään vastaavanlaista vääntöä julkisiin hankintoihin liittyen, jos yhä useammat kaupungit lähtevät tavoittelemaan Reilun kaupan kaupunki -arvonimeä. Tällä hetkellä Reilun kaupan edistämisyhdistys on myöntänyt arvonimen kuudelle kaupungille tai kunnalle.
Saadakseen Reilun kaupungin arvonimen, kaupungin tulee muun muassa tehdä päätös Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotetun kahvin ja teen tarjoamisesta kaupungintalolla ja muissa kaupungin virallisissa tilaisuuksissa. Pitkällä aikavälillä kaupungin täytyy pyrkiä käyttämään Reilun kaupan tuotteita laajemminkin. Toistaiseksi yksikään kunta ei ole liittänyt Reilun kaupan kriteereitä tarjousasiakirjoihinsa, mutta se on Sonja Vartialan mukaan vain ajan kysymys, kun Reilun kaupan kaupunki -kampanja etenee.
Helsingissä valmistellaan Reilun kaupan kaupunki -aloitetta osana kaupungin globaalivastuustrategiaa. Helsingin osalta arvonimen kaikki viisi kriteeriä täyttyvät muuten, mutta vielä tarvitaan kaupungin päätös hankkeesta. Kaupungin tarjoilutkaan eivät ole toistaiseksi Reilun kaupan mukaisia: Helsinki on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut tilaisuuksissaan Pauligin Juhla Mokkaa, joka ei ole vastuullisuussertifioitua kahvia.
Pauligille laatu tärkeintä
Suomen johtava kahvinvalmistaja Paulig luottaa toistaiseksi UTZ-sertifikaattiin.
”UTZ Certifiedin käyttöön päädyimme vuosia sitten, sillä UTZ pystyi toimittamaan korkealaatuisia kahveja kaikilta alueilta, joilta ostamme kahvia, muun muassa Afrikasta. Myös raaka-aineiden virta oli taattu. Valintaa tehdessämme UTZ Certified oli Rainforestin kanssa ainoa, jonka kautta kahvin alkuperän pystyi jäljittämään sataprosenttisesti kahvitiloille asti. UTZ on myös ottanut vastuullisuuden eri ulottuvuudet eli ihmiset, ympäristön ja luonnon huomioon ja se edellyttää kestävän kehityksen mukaisten viljelymenetelmien käyttöä”, Pauligin viestintäpäällikkö Leena Miettinen perustelee.
Tulevaisuudessa Pauligillakin saattaa olla valikoimissaan Reilun kaupan tuotteita, mikäli ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.
”Tässä on monenlaisia asioita puntarissa emmekä ole sulkeneet pois mitään sertifikaattivaihtoehtoja. Vastuullisuussertifikaatteja on yhä useampia ja sertifioitujen raaka-aineiden määrä on lisääntynyt, ja tarkastelemme kriteereitä jatkuvasti. Olennaista meille on, että raaka-aineiden saatavuus on jatkuva ja asiakkaat nauttivat tuotteista.”
Reilukauppa.fi: Hollannissa provinssille lupa suosia Reilua kauppaa
Reilukauppa.fi: Kahvijätti Sara Lee lisää valikoimiinsa Reilun kaupan kahveja
Reilu Helsinki -kampanja
UTZ-sertifiointijärjestelmä