Tarvitsemme Eurooppaa, joka tekee kunnianhimoisempaa ja oikeudenmukaisempaa ilmastopolitiikkaa
Ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen sekä maapallon kestävän kehityksen edistäminen ovat EU:n tärkeitä päämääriä. Näitä tarvitaan, sillä ilmastotoimilla on ennenäkemätön kiire: vuosi 2023 oli mitatun historian kuumin vuosi, ja tämän vuoden ennustetaan olevan vielä kuumempi.
Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite on lipsumassa ulottumattomiin, jos välittömiin toimiin ei ryhdytä. Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksen (2022) mukaan ”yli 1,5 asteen lämpeneminen on merkittävä riski ihmiskunnalle, luonnon monimuotoisuudelle, ruoka- ja ravitsemusturvalle, vesihuollolle sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiselle”. YK:n vuonna 2022 julkaistun raportin mukaan olemme matkalla kohti 2,8 asteen kuumenemista vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastositoumusten ja toimien välillä on kuilu, joka on kurottava umpeen.
Vaikka ilmastokriisi iskee kovimmin jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa oleviin ihmisryhmiin, kyseessä ei ole EU:n rajojen ulkopuolelle jäävä haaste. Eurooppa lämpenee kaksi kertaa maapallon keskiarvoa nopeammin. Kuivuusjaksoista ja maastopaloista on tullut jo lähes jokakesäinen ilmiö myös Euroopassa. On myös selvää, että ilmastokriisin aiheuttamat globaalit turvallisuusuhat eivät tunne valtioiden rajoja.
Akuutista tarpeesta huolimatta, EU:n konkreettiset ilmastotoimet eivät ole linjassa sen asettamien tavoitteiden kanssa. Ilmastokriisiin puuttuminen nyt tulisi huomattavasti edullisemmaksi – niin taloudellisesti kuin inhimillisesti – sen sijaan, että sopeudutaan, varaudutaan ja korvataan ilmastotuhoja tulevaisuudessa. Jo nyt kansainvälinen rahoitusvaje ilmastokriisin seurauksiin varautumisessa liikkuu sadoissa miljardeissa dollareissa. Ilmastonmuutoksen kulut tulevat kasvamaan entisestään räjähdysmäisesti, mikäli ilmastokriisin juurisyihin ei puututa välittömästi. Toimimattomuus ei ole vaihtoehto.
EU:n on aika ryhtyä sanoista ilmastotekoihin. EU:lla on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä kirittämällä ilmastotoimiaan. EU:n tulee ajaa nykyistä kunnianhimoisempia hillintätoimia alle 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi ja olla kärkijoukoissa ajamassa alas fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siirtymä pois fossiilitaloudesta tulee tehdä oikeudenmukaisesti sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella. Tämän edesauttamiseksi, EU:n tulee lisätä rahoitusta kehittyvien maiden ilmastotoimien toteuttamiseen. Euroopan on myös rikkaana korkean kulutustason maanosana tuettava vähävaraisia ja matalan kulutustason maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä ilmastotuhoista palautumisessa.