Neljä viidestä (80 % ) suomalaisesta kannattaa aiempaa tarkemman talousraportoinnin edellyttämistä suuryrityksiltä, ilmenee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan Taloustutkimukselta tilaamasta mielipidetiedustelusta. Tarkempi raportointi toisi läpinäkyvyyttä kansainvälisiin pääomaliikkeisiin ja ehkäisisi veronkiertoa.
”Keskustelu harmaasta taloudesta on viime aikoina pyörinyt liiaksi sen ympärillä, voiko pizzaa myydä veroja kiertämättä viidellä eurolla vai ei. Suurin ongelma niin Suomen kuin kehitysmaiden kannalta on kuitenkin kansainvälinen veronkierto, verokilpailu ja veroparatiisit salaisuuslakeineen”, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi Kepasta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan laaja mietintö, jota käsitellään täysistunnossa 3. helmikuuta, keskittyy kansallisen valvonnan ja rangaistusten tiukentamiseen.
”Mietintö on merkittävä edistysaskel, mutta esittää vain Suomessa toteutettavia ratkaisuja kansainväliseen veronkiertoon. Suomen seuraava hallitus ei kuitenkaan voi vetäytyä kuoreensa ja odottaa, että muut maat ratkaisevat massiivisen verokikkailun mahdollistavat rakenteelliset ongelmat”, Nahi toteaa.
Kehitysmaiden arvioidaan menettävän joka vuosi 110 miljardin euron verotulot yksistään suuyritysten sisäisessä kaupassa käytettävien hintojen vääristelyn vuoksi. Summa vastaa teollisuusmaiden kaikkea kehitysapua.
Keskeinen askel kansainvälisen veronkierron vähentämiseksi olisi edellyttää monikansallisilta yrityksiltä maakohtaisen kirjanpidon julkistamista. Se tekisi näkyväksi monikansallisten yritysten sisäisen kaupan, jonka osuus kaikesta maailmankaupasta on jo 60–70 prosenttia.
Nykyään yritykset voivat julkistaa kirjanpitonsa konsernitasolla tai alueellisesti. Tämä mahdollistaa voittojen siirtämisen maihin, joissa veroja peritään mahdollisimman vähän.
Seuraavan hallituksen työlistalle
Selvä enemmistö kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajista edellyttäisi suuryrityksiltä tulojen ja veronmaksun raportointia nykyistä tarkemmin. Tämä selviää Kepan Taloustutkimuksella vuodenvaihteessa teettämästä mielipidemittauksesta, johon vastasi tuhat suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttia suuntansa.
”Suomalaisten maalaisjärkeen ei näytä mahtuvan se, ettei yritysten sisäisestä kaupasta tarvitse paljastaa nykyisten kirjanpitosääntöjen mukaan juuri mitään, vaikka se kattaa leijonanosan kaikesta maailmankaupasta”, Nahi sanoo.
Merkittäviä lisäkustannuksia yrityksille ei maakohtaisten tietojen julkistamisesta koituisi, koska tiedot ovat yleensä jo olemassa yritysten sisällä. Yksipuolisesti Suomi ei voi ryhtyä kirjapitosääntöjä muuttamaan, mutta Euroopan unionissa sääntöuudistuksesta käydään vilkasta keskustelua ja vaikuttamismahdollisuudet ovat suuret.
”Yksittäisetkin maat voivat halutessaan vaikuttaa. Viime kuukausina erityisesti Espanja ja Norja ovat tukeneet tutkimusta ja keskustelua tästä asiasta”, Nahi toteaa.
Toimituksille tiedoksi:
Tutkimusta varten haastateltiin 1005 henkilöä puhelimitse ajalla 28.12.2010–4.1.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla.
Mielipidetiedustelun tarkemmat tulokset taustamuuttujineen (pdf)
Kepan ajankohtaiskatsaus lokakuulta 2010 Kansainvälinen veronkierto kuriin – kuinka turvata Suomen ja kehitysmaiden verotulot? (pdf)
Faktaruutu: Näin gallupissa kysyttiin ja päätulokset
Haastatelluilta kysyttiin: ”Maailmankaupasta yli puolet tapahtuu monikansallisten yritysten sisällä. Yrityksiltä edellytetään talousraportoinnissaan kuitenkin hyvin vähän tietoa sisäisestä kaupastaan. Pitäisikö suuryrityksiltä mielestänne edellyttää omien tulojen ja veronmaksunsa raportointia nykyistä tarkemmin ja läpinäkyvämmin?”
Kyllä 80 %
Ei osaa sanoa 6 %
Ei 14%
Lisätietoja:
Kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi, puh. 040 550 5547
Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 050 3395860