Uudet kirjaukset koskien fossiilisia polttoaineita ovat todella heikkoja ja merkittävä askel taaksepäin viime perjantaina julkaistuun tekstiluonnokseen verrattuna. Eilisillan luonnoksesta oli hävinnyt kokonaan maininnat fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Sen sijaan puhutaan epämääräisesti niiden käytön vähentämisestä. Tällaiset kirjaukset olisivat kuolinisku viimeisellekin toivolle ilmaston kuumenemisen rajaamisesta 1,5 asteen alapuolelle.
Julkisen keskustelun keskittyessä fossiilisten alasajoon, rahoituskysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kuitenkin neuvotteluhuoneiden suljettujen ovien takana rahoituksesta käydään kovaa taistelua. Muun muassa Afrikan maiden ryhmän pääneuvottelija totesi tänään tiedotustilaisuudessa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on Afrikassa elämän ja kuoleman kysymys.
“Jos EU tosissaan tavoittelee vahvaa lopputulosta ja kirjausta fossiilisista polttoaineista luopumiseksi, sen olisi viisasta tulla vastaan vähiten kehittyneiden maiden, kehittyvien saarivaltioiden ja Afrikan maiden vaatimuksiin koskien rahoitusta ja sopeutumista. Luottamuksen ja siltojen rakentamista tarvitaan nyt pohjoisen ja etelän maiden välille vahvan kokonaispaketin aikaansaamiseksi”, Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg toteaa.
Kehittyvät maat ovat kritisoineet hidasta edistystä rahoituskysymyksissä ja vaatineet vaurailta teollisuusmailta vahvempaa sitoutumista kansainväliseen rahoitukseen. Ilmastorahoituksen maksajamaat, EU ja Yhdysvallat etunenässä, ovat kovaäänisesti vaatineet vauraita siirtymätalouksia osallistumaan rahoitustalkoisiin.
G77+Kiina -neuvotteluryhmässä onkin suuria maiden välisiä eroja, mitä tulee siirtymän rahoituskapasiteettiin. Vaurailla siirtymätalouden mailla ja öljyllä rikastuneilla mailla, kuten Arabiemiraateilla, Kiinalla, Brasilialla, Etelä-Afrikalla on edellytyksiä omasta takaa rahoittaa siirtymäänsä.
Kehittyvien maiden ryhmässä on kuitenkin monia maita, joilla ei ole edellytyksiä toteuttaa siirtymää omin avuin. Monet maat tarvitsevat tukea jättääkseen fossiiliset käyttämättä, koska ovat ristipaineessaan samalla turvata kansalaistensa perustarpeet ja oikeuden kehitykseen. Esimerkiksi Angolalla on merkittäviä fossiilivarantoja. Maan väestöstä yli puolet elää köyhyydessä ja inhimillisen kehityksen indeksissä maa asettuu sijalle 148.
“Ilmastopolitiikkaa näyttää hyvin erilaiselta kehittyvien maiden näkökulmasta. Vaikka meillä keskiössä on päästöjen vähentäminen, erityisesti Afrikan maissa, saarivaltioissa ja vähinten kehittyneissä maissa ilmastopolitiikka nähdään sopeutumistarpeen kautta”, sanoo Fingon vaikuttamisviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.
“Fossiilisten polttoaineiden alasajon ohella kunnianhimoisen sopeutumispolitiikan edistäminen on Dubain ilmastokokouksen onnistumisen edellytys”, Hautaviita toteaa.
Lisätiedot:
Emilia Runeberg, ilmastotyön asiantuntija, Fingo
+358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi
Johannes Hautaviita, vaikuttamisviestinnän asiantuntija, Fingo
+358 50 317 6708, johannes.hautaviita@fingo.fi