Erilaisia kantoja hanketuen uusimiseksi

Kepan hankeneuvojat ovat kuulleet järjestöjen palautetta hanketuen haku- ja raportointimenettelystä järjestöhankkeista keskustellessaan. Järjestökoordinaattorit taas ovat koonneet järjestöiltä parannusehdotuksia ulkoministeriön tukiin etenkin kansalaisyhteiskuntalinjausta valmisteltaessa. Näiden perusteella Kepa kommentoi (pdf) huhtikuun lopussa ulkoministeriön suunnitelmaa hanketuen käsikirjojen uudistamiseksi. Heti toukokuun alussa saimme jo ensimmäisiä vastauksia kansalaisjärjestöyksiköltä.
Jo vuosien ajan kaksi asiaa on noussut järjestöjen keskuudessa ensimmäisinä esille monissa yhteyksissä: laadun kriteerit ja suunnittelun rahoitus.
Ulkoministeriön mukaan rahoituspäätökset perustuvat suomalaisen järjestön kapasiteettiin ja hankkeen laatuun, joita ei kuitenkaan juuri tarkemmin määritellä. Järjestöt ovat ilmaisseet halunsa osallistua ulkoministeriön järjestöjen kehitysyhteistyötä koskevien laatukriteereiden määrittelyyn.
Avoimuus ja läpinäkyvyys päätöksenteon kriteereistä olisi hyvän hallintotavan mukaista. Nykyisin moni järjestö kokee, että päätös hankkeen rahoituksesta perustuu seikkoihin, joista ei hakuilmoituksessa saati hanketuen käsikirjoissa mainita mitään. Ministeriö vetoaa siihen, että jokainen hakukierros on erilainen ja hylkäysten perusteet riippuvat monista tekijöistä. Virkamiesten mukaan järjestöille halutaan antaa vapaus määrittää itse kapasiteettinsa ja laatunsa. Samalla hanketuen käyttöön liittyy kuitenkin useita rajoituksia.
Järjestöt ovat pitkään toivoneet uutta rahoitusmuotoa, josta voisi hakea tukea kehitysyhteistyön suunnitteluun ja uusien innovaatioiden kokeiluun ympäri vuoden nopealla aikataululla. Nyt tällainen jää pitkälti järjestöjen oman rahoituksen ja vapaaehtoistyön varaan, mikä luonnollisesti rajoittaa mahdollisuuksia laadukkaaseen työhön. Uusia rahoitusikkunoita ei ulkoministeriön mukaan nyt ole tulossa.
Yhä uudelleen kuulemme etenkin pienten järjestöjen edustajilta toiveita haku- ja raportointikäytäntöjen yksinkertaistamiseksi. Tähän suuntaan ollaankin menossa, kun sähköinen hakumenettely otetaan käyttöön ensi vuonna. Raja pienelle hankkeelle on 100 000 euron kokonaisbudjetti, oli hanke sitten 1-, 2- tai 3-vuotinen. Omarahoitusosuuden laskemisesta ei näillä näkymin ole toiveita, ainoastaan vammaishankkeisiin voi olla mahdollista sisällyttää vapaaehtoistyötä jossain muodossa.
Yksinkertaistamista tarvittaisiin myös laajemmassa mittakaavassa. Eri rahoittajien haku- ja raportointikäytännöt vaihtelevat suuresti, minkä takia Etelän järjestöjen pitää usein raportoida samastakin hankkeesta useaan kertaan eri lomakkeilla eri tahoille. Toiminta-avustukset antaisivat järjestöille lisää mahdollisuuksia päättää omasta toiminnastaan ja säästäisivät samalla hallintoresursseja itse toimintaan. Ulkoministeriö suunnitteleekin jo iloksemme käytäntöjensä harmonisaatiota eri rahoittajien kesken, aluksi Pohjoismaiden kanssa. Hyvä – ainakin tästä olemme samaa mieltä ministeriön kanssa.
Järjestöjä ehkä eniten huolestuttanut uudistus koskee immateriaalioikeuksia. Ministeriön työpaperissa asia kuitataan lyhyesti. Suullisesti virkamiehet rauhoittelevat järjestöjä: tekijänoikeudet kuuluvat tekijöille ja valtiontuella tehtyjen innovaatioiden patenttioikeudet ”kaikelle kansalle”. Ministeriön juristit selvittelevät asiaa vielä tarkemmin.
Mitä uutta hanketuen käsikirjoihin sitten on tulossa? Termit tarkistetaan, linkkejä lisätään, ohjeita selkeytetään ja täsmennetään. Monet nykyiset käytännöt esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksista kirjataan osaksi käsikirjaa. Uusia ohjeita annetaan muun muassa vammaishankkeista ja mikrolainoista.
***
Kepa seuraa hanketuen käsikirjojen uudistusta ja kerää edelleen järjestöjen kommentteja aiheesta. Syksymmällä hanketuen käsikirjan luonnos on järjestöjen kommentoitavana ja Kepa järjestää silloin myös keskustelutilaisuuden järjestöille. Uuden käsikirjan on tarkoitus olla valmis vuoden 2011 loppuun mennessä. Uudistus vaikuttaa vasta vuoden 2012 hakuun sähköiseen hakujärjestelmään siirryttäessä.
Asiasta lisää Kepan hanketuen uudistus -sivulla.