Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo esitti ulkoasiainvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston kuulemisissa kehitysyhteistyöhön kohdistuvien leikkausten perumista. Lisäksi Fingo painotti selkiytystarvetta matalimman tulotason maiden (LDC-maat) kanssa tehtävään kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoituksen kohdentumiseen.
Määrärahaehdotuksia
Hallitus kaavailee varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 88,6 miljoonan euron leikkauksia. Leikkaukset kohdistuvat etenkin monenkeskiseen yhteistyöhön sekä maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön. Lisäksi hallitus esittää laina- ja investointimuotoisen kehitysyhteistyöhön 60 miljoonan euron leikkausta.
Fingon esityksen mukaan leikkaukset parhaassa tapauksessa peruttaisiin, joka tapauksessa niitä tulisi kohtuullistaa. Lisäksi humanitaariseen apuun tulisi kohdentaa lisärahoitusta.
”Maailman tilanteen ja Suomen aseman kannalta kehitysyhteistyöleikkaukset tulevat hankalaan tilanteeseen. Ne ovat haitallisia kestävälle kehitykselle, Suomen taloussuhteille, globaalille turvallisuudelle sekä Suomen vaikutusvallalle. Kaikissa suhteissa tilanne on vaikea: kestävän kehityksen tavoitteet maailmalla matelevat limittyvien kriisien vuoksi, humanitaariset tarpeet ovat ennätyslukemissa, globaali turvallisuus horjuu ja Suomen taloussuhteissakin olisi syytä löytää väyliä kestävään, molempia osapuolia hyödyntävään kauppaan myös matalan tulotason maiden kanssa”, Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kertoo.
Lisäksi leikkaukset ovat vaikeita Suomen vaikutusvallan kannalta.
”Suomi pyrkii vaalikauden loppuvaiheessa YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Valtaosa YK:n jäsenmaista on matalan tulotason maita”, Nalbantoglu muistuttaa.
Kirjausehdotuksia
Hallitus on jättänyt budjettikirjasta pois matalimman tulotason maiden (LDC) kanssa tehtävän kehitysyhteistyön bktl-osuuden seurannan. Fingon mielestä seuranta tulisi palauttaa ja LDC-maiden tukemisen tulisi näkyä talousarvion käyttösuunnitelmissa.
”Kehitysyhteistyön määrärahat ovat erityisen merkittäviä matalimman tulotason maille, koska niille suuntautuu muita rahavirtoja tyypillisesti hyvin vähän taloudessa. Tästä syystä on tärkeää, että Suomi selkeästi sitoutuu näiden maiden kanssa tehtävään kehitysyhteistyöhön ja tätä voidaan myös seurata”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen.
Fingo totesi myös, ettei kehitysyhteistyön ehdollistaminen ole järkevää.
”Jos Suomi jättää jälkeensä tyhjiöitä, ne täyttyvät mahdollisesti vähemmän demokraattisten maiden vaikuttamisella ja vahvistavat kertomusta määräilevistä rikkaista maista”, lausunnossa todetaan.
Lisäksi Fingon mukaan budjettiin tulisi lisätä kuvaus Suomen mobilisoimasta ilmastorahoituksesta ja sen kohdentumisesta. Budjettikirjassa todetaan nyt vain, että 330 miljoonaa euroa kohdennetaan ilmastotoimien edistämiseen. Lisäksi tulisi eritellä, mitkä toimijat tätä rahaa käyttävät ja mihin toimiin, missä määrin sillä mobilisoidaan muuta rahoitusta sekä miten rahoitus jaotellaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.
Myönteisiä huomioita
Fingo totesi, että hallituksen esityksessä on myös myönteisiä piirteitä: Suomen pitkän aikavälin vahvuuksia (esimerkiksi kehitysyhteistyö painopisteitä) pääosin jatketaan, eikä leikkauksia kehitysyhteistyöhön näytetä tehtävän haitallisimmalla mahdollisella tavalla. Hallitus on myös yksilöinyt selkeitä lisäkohdennusten tarpeita, erityisesti Ukrainan tilanteen tukemisen. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ei heikennetä, sillä nimellisarvoisia leikkauksia ei kohdenneta järjestöille.
Klikkaa nähdäksesi Fingon esitykset valtion talousarvioehdotukseen:
- Varsinainen kehitysyhteistyö, mom. 24.30.66.: yhteensä +118,6 miljoonaa euroa
- Hallituksen leikkauksen kumoaminen: +88,6 milj. €
- Palautus 2023 laaditun teknisen kehyksen kohti 2027 kasvavalle uralle: +30 milj. €
- Laina- ja investointimuotoinen kehitysyhteistyö (mom. 24.30.89.): leikkauksen kumoaminen +60 milj. €
- Erityistä: Humanitaariseen apuun +9 miljoonaa euroa (lisänä varsinaisen kehitysyhteistyön leikkauksen kumoamisen)
- Momentin 24.90.50. leikkaus kumoaminen +600 000 euroa (momentilta maksetaan valtionavustuksia ulkoministeriön toimialaan liittyville järjestöille).
- Erityisen merkityksellisiä ovat varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat.
- Matalimman tulostason maiden (LDC) bktl-osuuden seuranta tulisi palauttaa budjettikirjaan ja LDC-maiden tukemisen tulisi näkyä käyttösuunnitelmissa: kehitysyhteistyömäärärahat ovat erityisen merkittäviä LDC-maille. Hallitus on jättänyt budjetista pois LDC-maiden bktl-osuuden seurannan.
- Budjettiin tulisi lisätä kuvaus Suomen mobilisoimasta ilmastorahoituksesta ja sen kohdentumisesta.
- Ehdollistaminen ei ole erityisen järkevää: jos Suomi jättää jälkeensä tyhjiöitä, ne täyttyvät mahdollisesti vähemmän demokraattisten maiden vaikuttamisella ja vahvistavat kertomusta määräilevistä rikkaista maista.
Lisätiedot:
Ilmari Nalbantoglu, johtaja, vaikuttaminen | 050 317 6693 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Lue Fingon koko lausunto (pdf).