Kehitysyhteistyöstä on tullut hallitusneuvotteluiden yksi kuumista aiheista: perussuomalaiset tavoittelevat ”mahdollisimman suuria” leikkauksia, muut neuvottelevat puolueet ovat ohjelmissaan sitoutuneet pidempään kansalliseen linjaan, jossa Suomi kantaa kansainvälistä vastuutaan ja pitää kehitysyhteistyön osana ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkalupakkia.
Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo on koonnut tähän tiedotteeseen perustietoa kehitysyhteistyöstä ja linkkejä kattaviin lisämateriaaleihin. Toivomme näistä olevan apua toimitusten journalistisessa työssä ja myös muille tahoille.
Fingo seuraa tiivistii hallitusneuvottelujen käänteitä ja tarjoaa myös toimittajille tuoretta ja ajankohtaista tietoa neuvottelujen etenemisestä. Ole meihin matalalla kynnyksellä yhteydessä, mikäli tarvitset taustatietoa artikkelia varten tai etsit haastateltavaa.
Tietopaketin lopulla on listaus hyödyllisistä taustamateriaaleista.
Mikä kehityspolitiikka?
Kehityspolitiikan tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen. Ulkoministeriö määrittelee kehityspolitiikan tärkeäksi erottamattomaksi osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa Suomen kehityspolitiikkaa.
Mikä kehitysyhteistyö?
Kehitysyhteistyöllä Suomi tukee maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Kehitysyhteistyörahoja kanavoidaan muun muassa tyttöjen ja naisten aseman vahvistamiseen, lasten koulutukseen, työpaikkojen luomiseen, demokratian edistämiseen, kumppanimaiden verojärjestelmien kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
Kehitysjärjestöt kannustavat puhumaan nimenomaan kehitysyhteistyöstä, eivätkä kehitysavusta. Tämä johtuu siitä, että kehitysyhteistyö on nimensä mukaisesti yhteistyötä. Sen ytimessä on kumppanimaan ja paikallisten yhteistyökumppaneiden omistajuuden tukeminen, jotta saavutetut tulokset ovat mahdollisimman kattavia ja kestäviä.
Kehitysyhteistyön ohella Suomi kanavoi tukea humanitaariseen apuun ja rauhantyöhön. Humanitaarisella avulla pelastetaan ihmishenkiä äärimmäisen hädän keskellä. Rauhantyöllä ylläpidetään ja edistetään puolestaan rauhaa ja vakautta.
Millä summalla Suomi rahoittaa kehitysyhteistyötä?
Kehitysyhteistyön määrärahat jaetaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön.
Varsinainen kehitysyhteistyö: Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat noin 710 miljoonaa euroa. Varsinaista kehitysyhteistyötä hallinnoi ulkoministeriö. Varoilla toteutetaan esimerkiksi Suomen ja kumppanimaiden kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.
Muu kehitysyhteistyö: Muun kehitysyhteistyön määrärahat ovat noin 467 miljoonaa euroa. Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan esimerkiksi Suomeen saapuneiden pakolaisten vastaanottokuluja, finanssisijoituksia ja kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta. Muuta kehitysyhteistyötä hallinnoidaan ulkoministeriön lisäksi muilta hallinnonaloilta.
Yhteensä kehitysyhteistyön määrärahat ovat noin 1 177 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Suomi kohdentaa kehitysyhteistyömäärärahoja myös Ukrainaan. Vuosina 2022–23 Ukrainaan kohdennetaan humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea noin 140 miljoonaa euroa sekä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua yli 8 miljoonan euron arvosta.
Mitä kansalaisjärjestöt tekevät?
Suomi tukee kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä noin 88 miljoonalla eurolla. Varat myönnetään ulkoministeriön hallinnoimasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät kehitysyhteistyötä tiiviissä yhteistyössä kehittyvissä maissa toimivien kumppanijärjestöjensä kanssa.
Riippumattomissa evaluaatioissa on todettu, että järjestöjen työ on kustannustehokasta, hyvin kohdennettua ja korvaamatonta. Kansalaisjärjestöt pystyvät verkostojensa takia tavoittamaan ihmisiä, jotka muuten usein jäävät tuen ulkopuolelle kuten vammaisia henkilöitä, sekä osallistamaan myös ruohonjuuritason toimijoita yhteiskunnan kehittämiseen.
Saavutetaanko kehitysyhteistyöllä tuloksia?
Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun vaikutuksia seurataan tarkkaan erilaisilla mittareilla. Tulokset kertovat, että kehitysrahoituksella on suuri merkitys maailman köyhimpien ihmisten elämässä. Ulkoministeriön Kehityspolitiikan tulosraportti 2022 (pdf) esittelee, mitä konkreettisia muutoksia Suomen rahoittamalla kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan viime vuosina.
Aikaisempaa useampi tyttö käy esimerkiksi peruskoulun loppuun Suomen kumppanimaissa. Esimerkiksi Nepalissa luku on noussut vuoden 50 prosentista (vuosi 2010) 73,5 prosenttiin (vuosi 2020). Kehitys on ollut myönteistä myös muun muassa Etiopiassa, Myanmarissa ja Mosambikissa. Koulutus avaa mahdollisuuksia ammattiin, vähentää lapsiavioliittoja ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Mitä väliä kehitysyhteistyöllä on Suomelle?
Kehitysyhteistyöllä Suomi rakentaa vakaata ja turvallista maailmaa, joka on monin tavoin myös Suomen etu. Suomen hyvinvointi on riippuvainen kansainvälisestä tilanteesta, vakaudesta ja rauhasta – tällä kaikella on vaikutuksia esimerkiksi kansainväliseen kauppaan, suomalaisten kansainvälisiin investointeihin ja raaka-aineiden saatavuuteen. Samalla kehitysyhteistyö on keino auttaa ihmisiä heidän omilla kotiseuduillaan.
Yhteisellä planeetalla toisella puolella maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat monin tavoin myös meihin: jos esimerkiksi maailman ruokaturvan heikkeneminen syventyy ja johtaa globaaliin taantumaan, tällä on suuria taloudellisia vaikutuksia myös Suomeen.
Kehitysyhteistyö on Suomelle myös tapa rakentaa kumppanuuksia ja vahvistaa suhteita eri maihin. Pidemmällä aikavälillä tämä luo mahdollisuuksia myös kauppa- ja taloussuhteiden vahvistamiselle sekä avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kehitysyhteistyön avulla Suomi vahvistaa lisäksi kansainvälistä asemaansa ja vaikutusvaltaansa.
Onko kehitysyhteistyö luotettavaa?
Kehitysyhteistyö on seuratumpaa, valvotumpaa, raportoidumpaa ja arvioidumpaa kuin useimmat muut Suomen yhteiskunnalliset toiminnot. Kehitysyhteistyön on riippumattomissa evaluaatioissa osoitettu olevan vaikuttavaa ja tuloksellista. Suomen kehitysyhteistyöllä saavutetaan arvokkaita tuloksia, mutta sen toteuttaminen voi olla myös vaikeaa – siksi kehitysyhteistyö vaatii onnistuakseen jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Ulkoministeriöllä on käytössään kattava ilmoitus- ja selvitysmekanismi väärinkäytöksiin liittyen, sisältäen esimerkiksi sähköisen väärinkäytösepäilyjen ilmoituskanavan. Kaikilla kehitysyhteistyötä tekevillä on velvollisuus ilmoittaa ulkoministeriölle havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä. Ulkoministeriö selvittää kaikki epäilyt ja väärinkäytetyt varat peritään takaisin. Vuonna 2022 takaisinperintäpäätöksiä tehtiin 287 486 euron edestä, eli noin 0,37 %:ssa varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen käytössä todettiin virheellisyyttä, ja rahoitus perittiin takaisin.
Miksi jotkut maat edelleen ovat köyhiä – tuesta huolimatta?
Maiden välinen eriarvoisuus on laajalti historiallista ja rakenteellista. Suurin osa maailman köyhimmistä maista on ollut eurooppalaisen siirtomaavallan alla ja kärsii edelleen maiden välisestä syvästä eriarvoisuudesta. Laittomat rahavirrat ovat tästä yksi esimerkki: matalan tulotason maat menettivät niiden mukana länsimaihin noin 835 miljardia dollaria vuonna 2018. Kehitysyhteistyön yhteenlasketut määrärahat ovat 186 miljardia dollaria. Laittomat rahavirrat koostuvat esimerkiksi kansainvälisestä veronkierrosta ja verovälttelystä. Matalan tulotason mailta jää saamatta niin suurten yritysten kuin yksityishenkilöiden verotuloja. Laittomiin rahavirtoihin kuuluvat myös kansainvälisten yritysten sisällä tapahtuvat siirtohinnoittelut ja rahanpesu.
Vaikka monet maailman maat ovat edelleen vähävaraisia, monien maiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on myös parantunut. Esimerkiksi monessa kestävän kehityksen tavoitteessa oli edetty hyvin (kuten köyhyys ja koulutus) ennen pandemian aiheuttamaa takaiskua. Kehitysyhteistyö on osaltaan vaikuttanut tähän. Esimerkiksi Vietnamin olosuhteet ovat parantuneet viime vuosikymmeninä: äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on laskenut noin kolmeen prosenttiin, kun se 1990-luvun alkupuolella oli vielä yli 50 prosenttia.
Tällä hetkellä lukuisat kriisit kasvattavat tarvetta kehitysyhteistyölle. Ilmastokriisi, ruokakriisi ja energiakriisi koskettavat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Koronapandemia on esimerkiksi ajanut suuria määriä ihmisiä köyhyyteen matalan tulotason maissa.
Mitä suomalaiset ajattelevat kehitysyhteistyöstä?
Viimeisimmän ulkoministeriön Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä -tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä.
Mikä Fingo?
Fingo on 270 kehitysjärjestön kattojärjestö. Tämä tarkoittaa sitä, että toimituksenne saa meidän kauttamme tehokkaasti kiinni erilaisia kehitysyhteistyön ja kestävän kehityksen parissa toimivia kansalaisjärjestöjä ja heidän asiantuntijoitansa. Kehitysyhteistyön ohella Fingo toimii laajasti kestävän kehityksen aiheiden parissa – esimerkiksi ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja kestävän talouden saralla.
Yhteyshenkilöt:
Ilmari Nalbantoglu
Vaikuttamistyön johtaja, Fingo
+358 50 317 6693 ilmari.nalbantoglu@fingo.fi
Salla Peltonen
Viestintäjohtaja, Fingo
+358 50 317 6710 salla.peltonen@fingo.fi
Löydät muiden Fingon asiantuntijoiden yhteystiedot verkkosivuiltamme: www.fingo.fi/yhteystiedot
Materiaaleja:
Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tietokanta. https://openaid.fi/fi/
Fingo: Usein kysyttyjä kysymyksiä kehitysyhteistyöstä. https://fingo.fi/wp-content/uploads/2023/01/UKK-kehitysyhteistyo-tammikuu-2023.pdf
Fingo: Kehitysyhteistyön tuloksia. https://fingo.fi/vaikuttaminen/kehityspolitiikka/kehitysyhteistyon-tulokset/
Ulkoministeriö: kehitysyhteistyön tuloksia. https://um.fi/kehitysyhteistyon-tuloksia
Ulkoministeriö: Kehityspolitiikan tulosraportti. https://um.fi/web/kehityspolitiikan-tulosraportti-2022/etusivu
Fingo: Mikä kehityspolitiikka? https://fingo.fi/vaikuttaminen/kehityspolitiikka/
Fingo: Ilmasto-oikeudenmukaisuus. https://fingo.fi/vaikuttaminen/ilmasto-oikeudenmukaisuus/
Ulkoministeriö: Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet. https://um.fi/suomen-kehityspolitiikan-tavoitteet-ja-periaatteet
Ulkoministeriö: Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ja tilastot. https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat
Ulkoministeriö: Riippumattomat evaluaatiot kehitysyhteistyöstä. https://um.fi/kehitysyhteistyon-evaluointiraportit-laajat
Ulkoministeriö: Kehitysyhteistyön mielipidemittaukset. https://um.fi/kehitysyhteistyon-mielipidemittaukset
Fingo: Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle -vetoomuksen allekirjoittajat. https://fingo.fi/suomi-ei-kaanna-selkaansa-maailmalle/allekirjoittajat/
Kehitys-Utveckling-lehti (9.12.2022): Hyvä, paha kehitysyhteistyö. Artikkeli kehitysyhteistyön merkityksestä. https://kehityslehti.fi/hyva-paha-kehitysyhteistyo/
Ulkoministeriö: Tuki Ukrainalle. https://um.fi/suomen-tuki-ukrainalle
Ulkoministeriö: Tviittiketju kehitysyhteistyöstä. https://twitter.com/Ulkoministerio/status/1658726711549108225
Laittomia rahavirtoja käsittelevä luku on arvio ja perustuu vuoden 2018 tietoihin. Luku on peräisin Global Financial Integrity -ajatushautomon raportista vuodelta 2021. Selvityksessä oli mukana 134 matalan tulotason maata ja 36 edistynyttä taloutta: https://gfintegrity.org/report/trade-related-illicit-financial-flows-in-134-developing-countries-2009-2018/
Päivitetty 22.5. kello 16.18: Avattu, mitä laittomat rahavirrat tarkoittavat. Päivitetty 23.5. klo 16.20: Tiivistetty otsikkoa ja avattu, että tietopaketti on tarkoitettu toimitusten lisäksi muillekin kohderyhmille.