Nainen ja lapsi odottavat pääsyä lääkäriin Afrikan unionin rauhanturvaajien leirillä Mogadishussa. Naapurimaat auttavat kykynsä mukaan kuivuudesta kärsivää Somaliaa Kuva: Nainen ja lapsi odottavat pääsyä lääkäriin Afrikan unionin rauhanturvaajien leirillä Mogadishussa. Naapurimaat auttavat kykynsä mukaan kuivuudesta kärsivää Somaliaa

Kuka kantaa vastuunsa nälänhädästä?

YK tarvitsee vielä miljardi dollaria auttaakseen Afrikan sarven nälänhätää. Kehitysjärjestö ONE analysoi vastuulliset auttajat. Suomi kuuluu kärkikymmenikköön maksettuaan reilun neljänneksen yli ”kohtuullisen osan”.

Teksti: Esa Salminen Kuva: Stuart Price

Avustusjärjestöillä ei ole riittävästi rahaa Afrikan sarven kriisiin vastaamiseen: YK:n 2,48 miljardin dollarin avunpyynnöstä on saatu kasaan vasta reilu puolikas. Vielä puuttuu miljardi dollaria.
Kansainvälinen yhteisö on kantanut vastuuta epätasaisesti, kehitysjärjestö ONEn tuore selvitys kertoo. Järjestö käytti laskelmansa pohjalla maiden osuuksia YK:n jäsenmaksuista sekä näiden talouden kokoa bruttokansantuotteella mitattuna.
Näin laskien vastuunsa kantaneiden listan kärkipäästä löytyy kehitysrahoituksen kestosuosikkeja: Ruotsi johtaa yli kolminkertaisella summalla kuin sen ”osuus” olisi ollut. Sen jälkeen tulevat Tanska, Britannia, Norja, Australia ja Luxemburg. Suomi on sijalla seitsemän 14,76 miljardilla dollarilla, joka ylittää neljänneksellä sen, mikä ONEn laskelman mukaan olisi ollut kohtuullista.
Häntäpäässä perinteisistä kehitysrahoittajista ovat taloutensa kanssa kamppailevat Portugali ja Kreikka. Erityisesti ONE vetoaa Ranskaan, Saksaan ja Italiaan, jotta nämä pääsisivät edes vähän lähemmäs reiluja osuuksia: Ranska on maksanut kolmanneksen, Saksa neljänneksen ja Italia vain viisi prosenttia osuudestaan. Saksassa yksityiset lahjoittajat ovat antaneet kaksin verroin sen, mitä valtio.
Perinteisten rahoittajien ulkopuolisen maailman vastuunkanto on ollut verrattain vähäistä. Saudi-Arabia on antanut 60,74 miljoonaa, mutta muut arabimaat hyvin vähän. Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat olleet kiitettävän aktiivisia, mutta muut BRICS-ryhmän kasvavat taloudet (Intia, Kiina ja Venäjä) ovat olleet passiivisia.
Se, että Suomi on antanut tämän laskukaavan mukaan enemmän kuin tarpeeksi, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt riittää, kukkaron nyörit saa hyvillä mielin laittaa kiinni. Rahoitusvaje on edelleen mittava ja noin 12,4 miljoonaa ihmistä on välittömän avun tarpeessa. Nälänhätä jatkunee pitkälle loppuvuoteen: seuraava satokausi on loka-marraskuussa, eikä sen onnistumisesta ole vielä takeita.

Apua kriisialueille

Kirkon Ulkomaanapu
Pelastakaa Lapset
Plan Suomi
Suomen Punainen Risti
Suomen Lähetysseura
Suomen Unicef
Suomen World Vision

ONE: STOP THE FAMINE: Leaders and Laggards in the Response to the Crisis in the Horn of Africa
Kepa.fi: Nälänhädän takana surkeaa hallintoa ja maakysymyksiä