Suomessa keskustellaan parhaillaan kaivosverosta, jolla taattaisiin se, ettei suomalaista luonnonvaroista saatava hyötyi valuisi vain kansainvälisille kaivosyhtiöille. Myös ympäristölainsäädännön ja valvontaviranomaisten resurssien vähyys aiheuttavat huolta.
Monet kehitysmaat kärsivät samasta ongelmasta. Houkutellakseen kansainvälisiä investointeja maat ovat tarjonneet yrityksille erilaisia helpotuksia, kuten verohelpotuksia tai luvan laiminlyödä ympäristönormeja. Lisäksi niiden ympäristölainsäädännössä on usein puutteita, ja huono hallinto luo tilaa väärinkäytöksille.
”Tästä on seurauksena se, että ulkomaisten investointien hyödyt kehitysmaalle jäävät pieniksi: verotuloja ei kerry, ympäristöä tuhotaan ja paikallisten oikeuksia poljetaan”, toteaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson.
Ilmiö näkyy esimerkiksi maakaappauksissa eli tilanteissa, joissa paikallisten ihmisten käytössä olevaa maata vuokrataan tai myydään kansainvälisille maatalous-, polttoaine-, metsä- ja kaivosalan yrityksille. Maasta maksetaan polkuhintaa, paikallisia ei usein kuulla ja sopimukset voidaan pitää salassa.
”On pidettävä mielessä, että myös monet suomalaisyritykset toimivat kehitysmaissa näillä samoilla säännöillä. Yrityksille kannattavin ratkaisu ei aina ole eettisesti kestävä, eikä tue paikallista kehitystä. Esimerkiksi verotulojen kasvattaminen olisi tärkeää kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kehitysapuriippuvuuden vähentämiseksi”, lisää Nilsson.
Kepa julkaisi raportin yritysvastuusta
Kepan tänään Maailma kylässä -festivaalilla julkaisema ”Yritysvastuuta vai vastuuttomia yrityksiä?” -raportti nostaa esille yritystoiminnan vaikutuksia globaalissa Etelässä ja esittelee keinoja yritysvastuun vahvistamiseksi.
”Yritysten tulee kantaa vastuu toimintojensa ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Yritysvastuu ei saa olla pelkkä yritysten PR-temppu. Vastuullinen yritys toimii avoimesti, ei kierrä veroja, kuuntelee paikallisyhteisöjä eikä tuhoa ympäristöä”, raportin kirjoittanut Nilsson painottaa.
Yritysvastuuta vai vastuuttomia yrityksiä? -julkaisu heittää pallon päättäjien suuntaan. – Yritystoiminnan vastuullisuus ei saa olla vapaaehtoisuuden varassa, vaan tarvitaan sääntelyä. Suomen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa edistämään suomalaisyritysten edelläkävijyyttä yritysvastuuasioissa, eikä tähän päästä ilman poliittisia ohjauskeinoja.
Raportti: Yritysvastuuta vai vastuuttomia yrityksiä?
Lisätietoja
Eva Nilsson
Kehityspoliittinen asiantuntija
040 550 55 47
eva.nilsson@kepa.fi