Se tarkoittaa kehitysyhteistyövarojen jäämistä 0,54 prosenttiin bruttokansantulosta. Näillä lukemilla ollaan kaukana Suomen antamasta sitoumuksesta nostaa kehitysyhteystyövarojen BKTL-osuus 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
Suomen kehitysyhteystyörahoituksen kasvu viimeisten viiden vuoden aikana on ollut rohkaisevaa. Nousimme määrärahakehityksessä kohti edistyksellistä Pohjoismaiden leiriä.
Nykyisellä menolla Suomi saa kuitenkin siirtää telttansa takaisin eteläisen Euroopan joukkoon, jonka entinen kehitysministeri Paula Lehtomäkikin sanoi olevan väärä kaveriporukka Suomelle. Kuvaa Suomesta vastuullisena ja ihmisoikeuksia ajavana maana ei ylläpidetä ilman tekoja – kehitysyhteistyörahoituksen määrä on yksi uskottavuuden mittareista.
Suomi näyttää sisällyttävän jatkossakin ilmastorahoituksen määrärahat kehitysyhteistyövaroihin. Tänään julkistetussa talousarvioesityksessä ilmastorahoituksen osuudeksi arvioitu 64 miljoonaa euroa ei siis ole lisäistä, vaan se napsaistaan pois kehitysyhteistyöstä. Kierrätyksen sijaan tarvittaisiin uutta ilmastorahoitusta. Maailmanlaajuisia kehityskysymyksiä ei ratkota nimeämällä köyhyyden vähentämiseen tarkoitettuja varoja uudelleen.
***
Yksi kortti on onneksi vielä käyttämättä. Hallitus on päättänyt ohjata ensi vuonna alkavasta EU:n päästöoikeuskaupasta saatavia huutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. Ilman näitä tuloja puheet etenemisestä kohti 0,7 prosentin tavoitetta olisivatkin tuulesta temmattuja.
Tuloksia tuottavan kehitysyhteistyön yksi kulmakivi on rahoituksen ennakoitavuus. Päästökauppatulojen kohdalla epävarmuuksia on kuitenkin useita: tulojen määrästä ei ole varmuutta, ja korvamerkitsemättömille rahoille on monta ottajaa. Hallituksen pitäisikin korvamerkitä riittävästi päästökauppatuloja kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen viimeistään keväällä 2013.
Takarajavuosi 2015 on pian täällä ja sen taitavat tietää myös talousarvioesityksen laatijat. Vuosiluku oli nimittäin tipahtanut pois tekstiosuudesta kohdasta, jossa sitoutuminen 0,7-tavoitteeseen mainittiin.
***
Miksi 0,7 prosentilla sitten on niin paljon väliä? Viime vuosien aikana on tehty paljon töitä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Jos avunantajamaat eivät pysty pitämään kiinni antamistaan rahoitussitoumuksista, onnistumiset muun muassa köyhyyden puolittamisessa, puhtaan veden saatavuudessa ja tyttöjen koulunkäynnissä uhkaavat ottaa takapakkia. Samalla vielä saavuttamattomat vuosituhattavoitteet lipuvat yhä kauemmaksi.
Talouskriisi ei saa hidastaa hyvää kehitystä – talous- ja ilmastokriisien seuraukset tuntuvat muutenkin kipeimmin juuri köyhimmissä maissa.
Globaalit haasteet ovat valtavia, eikä Suomi voi eristäytyä niistä omaksi lintukodokseen. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa puhtaasti kansallisia kysymyksiä on aina vain vähemmän. Nuorten tilanne on tästä valaiseva esimerkki.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on mukana tärkeä nuorten yhteiskuntatakuu, jolla helpotetaan nuorten työllistymistä. Tällä hetkellä liian moni nuori on vaarassa syrjäytyä. Tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen väläytti yhteiskuntatakuusta jopa suomalaista vientituotetta.
Samaa huolta nuorten tilanteesta on kannettava myös globaalisti. Suurin osa maailman nuorista asuu kehitysmaissa, usein vailla työtä ja tulevaisuudennäkymiä. Näiden nuorten työllistymistä, koulutusta ja osallistumismahdollisuuksia tuetaan Suomenkin kehitysyhteistyövaroista – toivottavasti myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Kepa ry:n toiminnanjohtaja.
Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi