Satu Santala Maailmanpankin johtokuntaan: Agendalla köyhyyden vähentäminen

Suomen hallitus nimitti 11. huhtikuuta Satu Santalan Maailmanpankin johtokuntaan edustamaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden ryhmää. Santala on ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö, ja hän on toiminut aiemmin diplomaattitehtävissä muun muassa Intiassa ja Tansaniassa. Santala on myös johtanut ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikköä.”Tuntuu mahtavalta, ja olen tietenkin hirveän kiitollinen ja iloinen minuun kohdistuneesta luottamuksesta! Tehtävä tarjoaa valtavan hienoja mahdollisuuksia, mutta samalla olen kyllä aika nöyrällä mielellä, sillä onhan tämä iso haaste”, puhelimitse tavoitettu Santala sanoo.”Onneksi työtä ei tarvitse tehdä yksin, vaan pohjoismais-balttilaisessa toimistossa on asiantuntijat kaikista maista, ja kaikkien näiden maiden pääkaupunkien tiimit — maiden valtiovarainministeriöt ja ulkoministeriöt — ovat myös tukena.”Santalan työ alkaa heinäkuussa ja kestää kolme vuotta.Maailman suurin kehitystoimijaMaailmanpankki on suurin kehitystoimija maailmassa, ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ehti ennen Santalan valintaa kutsua tätä Jutta Urpilaisen (sd.) esittelemää päätöstä yhdeksi tärkeimmistä kehityspoliittisista päätöksistä, joita Suomi näinä aikoina tekee.Santalan mielestä edustajan valinta ei ole ”ehkä aivan näin dramaattinen” asia, sillä johtokunnassa on jatkuvasti ollut yksi maaryhmää edustava henkilö. Tällä hetkellä tehtävää hoitaa ruotsalainen Anna Brandt, joka on Santalan mukaan tehnyt paljon työtä esimerkiksi naisten aseman edistämiseksi.”Yksi henkilö on kuitenkin vain osa jatkuvasti pyörivää koneistoa.””Mutta Maailmanpankin roolia kehitysmaiden rahoittajana ja kehityspolitiikan foorumina ei voi kiistää”, Santala sanoo. ”Siinä mielessä tietysti on tärkeää, miten johtokuntakautemme vaikuttaminen onnistuu.”Maailmanpankille uusi strategiaTärkein asia Maailmanpankissa tällä hetkellä Santalan mukaan on pankin uuden strategian laatiminen, jonka pääjohtaja Jim Kim on käynnistänyt.Ehdotuksessa on kolme päätavoitetta: äärimmäisen köyhyyden laskeminen kolmeen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, eriarvoisuuden vähentäminen kaikkein köyhimpien hyvinvointia kasvattamalla sekä ympäristöllinen kestävyys.Strategia on asialistalla Maailmanpankin kevätkokouksessa Washingtonissa ensi viikolla, 19.—21.huhtikuuta. Siellä on Santalan mukaan tarkoitus keskustella visiotasolla siitä, ovatko pankin jäsenmaat samaa mieltä Kimin tavoitteista, sekä siitä, miten strategia voitaisiin panna toimeen.Pohjoismaiden ja Baltian maiden maaryhmän pidemmän aikaväin tavoitteita Santala myös tulee ajamaan. Niitä ovat muun muassa köyhyyden vähentämisen säilyminen pankin toiminnan ytimessä, eriarvoisuuden vähentäminen, naisten osallistuminen taloudelliseen toimintaan, ilmastokysymykset, ihmisoikeudet sekä hauraiden valtioiden tilanne.”Pidemmällä tähtäimellä myös se, miten pystytään riittävän räätälöidyllä tavalla vastaamaan erityyppisiin kehitystarpeisiin”, Santala sanoo. ”Tilanteet eri maissa ovat eriytyneet toisistaan: miten toimia samanaikaisesti järkevällä tavalla niin hauraissa valtioissa, joissa voi olla äärimmäisen haastavat olot, ja nopean talouskasvun maissa, joissa eriarvoisuus saattaa kasvaa.”YllätysvalintaMaailmanpankin johtokunnan jäsenen paikkaa haki 37 ihmistä, heidän joukossaan entisiä ministereitä ja nykyisiä kansanedustajia. Monet arvelivat, että päätöksen esitellyt valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) valitsisi tehtävään jonkun nimekkään poliitikon.Julkisuudessa on spekuloitu sillä, että ”ulkoministeriöläisen” valinta Maailmanpankkiin olisi Urpilaiselta kannanotto ulkoministeriön ja valtiovarainministeriön väliseen jännitteeseen siitä, kenelle Maailmanpankkiasiat kuuluvat. Helsingin Sanomien mukaan ulkominieriössä pelättiin, että valtiovarainministeriö keskittyisi päätösesityksessään liikaa rahoitusosaamiseen tai poliittiseen sopivuuteen, vaikka Maailmanpankki on ensisijaisesti kehitysavun väline.Satu Santala ei halua kommentoida tällaista tulkintaa, mutta sanoo, ettei ministeriöiden välillä ole suurta dramatiikkaa.”Molemmilla ministeriöillä on tällä tontilla tärkeää osaamista ja johtokuntakautta hoidetaan hyvässä yhteistyössä, mutta VM:n vetovastuulla.”Voiko itse pankkia demokratisoida?Suomessa kansalaisliikkeet ja erityisesti professori Teivo Teivainen ovat pitäneet esillä Maailmanpankin oman päätöksenteon epädemokraattisuutta, ja myös pankin pääekonomisti Kaushik Basu on puhunut Maailmanpankin demokratisoimisen tarpeesta.Teivainen toivoi blogissaan 11. huhtikuuta, että ”Santalalla olisi rohkeutta ja näkemystä rikkoa tuota tekopyhyyden kierrettä ja toimia siten kuin Suomen kehitysohjelma väittää Suomen toimivan eikä siten kuin Suomi yleensä siitä huolimatta toimii.”Vaurauteen perustuvan päätöksenteon purkaminen heikentäisi myös Suomen ääniosuutta, mikä saa Teivaisen mukaan Suomen toimimaan toisin kuin puhuu.Santala muistuttaa, että Suomi ja Suomen äänestysryhmä ovat tukeneet äänivaltauudistusta ja nimenomaan korostanut köyhimpien ja pienimpien maiden asemaa jo ennen hänen valintaansa.”Ei saisi käydä niin, että valtaa siirretään vain pieniltä teollisuusmailta suurille nouseville talouksille – kohta vain G20 päättäisi kaikesta.””Myös äänivallan suhde maiden antamaan rahoitukseen täytyy pitää esillä. Karrikoiden voisi sanoa, ettemme halua tilannetta, jossa Pohjoismaat rahoittavat suuresti pankin kehitysohjelmia, mutteivät pääse vaikuttamaan päätöksentekoon.”Santala toteaa, ettei johtokunta päätä näistä uudistuksista, vaan sen tekevät Maailmanpankin jäsenmaiden hallitukset.”Mutta tietysti johtokunnalla on tärkeä rooli valmistelussa ja neuvotteluissa, ja niihin pääsee vaikuttamaan. Sinnikkäästi näiden asioiden puolesta tehdään töitä, mutta pitää olla myös nöyrä: ihan yksin näistä ei pysty päättämään.”Teivo Teivainen: Will the New World Bank Board Member Practice what Finland Preaches?