Salliako lehdistön sananvapaus vai ei?

Burundin molemmat edustajakamarit hyväksyivät toukokuussa lakiehdotuksen median toimintaa säätelevästä laista. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunta keräsi hyvin lyhyessä ajassa yli 11 000 allekirjoitusta lakiehdotusta vastaan.Laista tulee lainvoimainen, jos maan Presidentti Pierre Nkurunziza sen allekirjoituksellaan hyväksyy. Takaraja allekirjoitukselle on 6. kesäkuuta 2013.Käytännössä uusi laki lakkauttaisi median roolin objektiviisen tiedon välittäjänä, sillä lakiehdotuksessa on useita sananvapautta vastustavia ja vaikeuttavia kohtia.Useat lain kohdista ovat maan oman perustuslain vastaisia. Ne ovat ristiriidassa myös Itä-Afrikan yhteisön perustamissopimuksen (EAC Treaty) kanssa, jonka Burundi on allekirjoittanut.***Krittisen tiedon välittäminen on lain mukaan kielletty. Käytännössä sen 19. artikla estää kritiikin hallitusta kohtaan. Mielenilmaisut valtion johtajaa kohtaan eivät ole sallittuja. Kiellettyä on myös tieto, joka voisi vaikuttaa valtion uskottavuuteen ja talouteen.Lisäksi sama artikla esittää edelleen hyvin oudon ajatuksen, jonka mukaan myöskään rauhan aikana ei saa julkaista valtion vihollisten propagandaa. Epäselväksi jää, ketkä ovat valtion vihollisia ja voiko Burundin kansalaisesta tulla oman isänmaansa vihollinen?Lain 18. artiklan mukaan tietoa, joka vaikuttaa seuraaviin asiohin: valtion yhtenäisyys, yleinen järjestys ja turvallisuus, moraali ja säädyllisyys, kunnia ja arvokkuus, kansallinen yhtenäisyys ja yksityisyyden suoja, ei saa julkaista.Lain mukaan journalisti ei saa lehdistökorttia, jos hän ei ole yliopistokoulutettu tai saanut muuta vastaavaa koulutusta. Painotyöntekijöiden sekä editoijien tulee olla joko insinöörejä tai teknikkoja.Laissa mainitaan myös työkokemus, mutta tiukimman tulkinnan mukaan muun muassa Burundin median yksi suurhahmo Innocent Muhoze, joka on työskennellyt mediassa 1980-luvulta asti, menettäisi toimilupansa.Lehdistökorttia haetaan National Communications Councililta, joka vastaa suunnilleen Suomen julkisen sanan neuvostoa. Sen jäsenet nimittää presidentti ja puheenjohtajana toimii valtaa pitävän puolueen jäsen.Lisäksi lain 16. artiklan mukaan journalistin on paljastettava tietolähteensä, jos tieto vaarantaa maan turvallisuuden tai yleisen järjestyksen.Maksimisakko lain rikkomisesta on noin 5000 Yhdysvaltain dollaria, joka voi pahimmassa tapauksessa lakkauttaa sakon saaneen toimituksen toiminnan.***Vaikka laki on maan perustuslain kanssa ristiriitainen, on oikeuden vaatiminen oikeusteitse Burundissa hankalaa, koska tuomiovalta on kytköksissä toimeenpanovaltaan eli hallitukseen. Alempien tuomioistuinten tuomarit nimittää oikeusministeri ja ylempien presidentti.Ranskalaisen oikeusjärjestelmän mukaan myös Burundissa nimitykset hyväksyy erityinen neuvosto, High Council of the Judiciary. Burundissa kyseisen neuvoston puheenjohtaja on presidentti ja varapuheenjohtaja oikeusministeri. Molemmat edustavat toimeenpanovaltaa.Tämä blogi on kirjoitettu yhteistyössä Burundin kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Forum pour la Renforcement de la Société Civile (FORSC) kanssa.Jos haluat omalta osaltasi vaikuttaa tilanteeseen Burundissa, voit käydä allekirjoittamassa vetoomuksen Presidentti Nkurunzizalle sen puolesta, että laki laadittaisiin uudelleen osallistavassa prosessissa.Kirjoittaja on hankeneuvoja Kepan maatoimistossa Tansaniassa.