Kotimaistaan lähteneiden diasporat voivat uusien yhteistyöverkostojen kautta osallistua entistä paremmin kehityspolitiikkaan ja tehdä vaikuttavaa kehitysyhteistyötä Afrikan kehittämiseksi. Diasporien roolista Afrikan kehityksessä keskusteltiin Kepan ja Finnish African Diaspora Platformin (FADP) järjestämään seminaarissa 20. syyskuuta.***Juuri diasporalla on usein parasta tietotaitoa entisen kotimaansa oloista ja toimintaympäristöstä, kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä sekä pääsy ruohonjuuritasolle sukulaisten ja tuttavien kautta.Kehitysministeri Heidi Hautala toivoi tilaisuudessa, että diasporat osallistuisivat tulevaisuudessa enemmän esimerkiksi kaupan ja kehitysyhteistyön yhdistämiseen. Kun ihmiset liikkuvat takaisin entisiin kotimaihinsa, voisivat he olla suomalaisille yrityksille korvaamattomia yhteistyökumppaneita pääsyssä uusille markkinoille.Diasporan osaaminen pitäisi saada paremmin käyttöön myös järjestökentässä.”Diaspora on tärkein oman maansa ymmärtäjä. Sen ei pidä jäädä vain tuottamaan ideoita. Sillä pitää olla oikea rooli tekemisessä”, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Saed Guled kertoi kokemuksista Somaliassa. IOM:n hankkeessa Suomessa kouluttautuneet terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet rakentamassa maahan terveydenhuoltojärjestelmää yhdessä Somalimaan ja Puntmaan viranomaisten kanssa.***Useiden pienten maahanmuuttajajärjestöjen näkökulmasta ongelmana on ollut toiminnan hajanaisuus. Hallinnon taakkaa ja onnistumisia haluttaisiin jakaa entistä enemmän järjestöjen kesken. Uusia järjestöjen yhteistyöverkostoja kohtaan onkin suurta kiinnostusta.”Pienistä puroista tulee suuri virta. Jos pienestä järjestöstä tuntuu, ettei sitä kuunnella, niin yhdessä toimitaan paremmin”, sanoi Finnish African Diaspora Platformin puheenjohtaja Abdirizak Mohamed. FADP haluaa korottaa diasporajärjestöjen ääntä myös suomalaisessa kehityspolitiikassa.Kirjoittaja työskentelee Kepassa viestintäassistenttina.
Diasporajärjestöt avaavat oven yhteistyölle
Suomessa on paljon osaavia ja koulutettuja afrikkalaistaustaisia suomalaisia, joilla on usein parasta tietoa ja näkemystä lähtömaiden tilanteesta. Tätä potentiaalia tulisi hyödyntää entistä enemmän Afrikan kehitykseen.
Teksti: Outi Puukko