Heti avauspuheenvuoroissa muistutettiin siitä, että kansalaisjärjestöjen läsnäololle on jo nykyisessä JAES-prosessissa tarve ja tunnustus. Kansalaisjärjestöillä on siis mandaatti olla mukana JAESin toteuttamisessa. Kuitenkin juuri kansalaisjärjestöt ovat kyseenalaistaneet nykyisen JAESin. Siinä nähdään olevan paljon potentiaalia – jota ei ole täytetty.
Usein järjestöjen legitimiteetti toimia on kyseenalaistettu jättämällä ne kutsumatta oleellisiin tilaisuuksiin. Myöskään kansalaisjärjestöjen tila toimia ei ole ennalta arvattava monessakaan yhteydessä tai maassa. Kansalaisjärjestöillä ei ole ollut realistisia resursseja täyttää niille annettua mandaattia tai niillä ei ole ollut tietoa meneillään olevista prosesseista. Myös kansalaisjärjestöjen on toisaalta katsottava peiliin. Järjestöjen toiminta on välillä ollut liian ad hoc -tyyppistä ja pelkästään kansalaisjärjestöjen kesken tapahtuvaa yhteistyötä.
Kansalaisjärjestöjen tila ja todelliset mahdollisuudet toimia nousivat kuitenkin esille vain yhtenä teemana arvioitaessa JAESin hukkunutta potentiaalia. On selvää, että tulevasta JAESista halutaan todellisuudessa toimiva kumppanuussopimus molempien maanosien ihmisille. Se ei voi edustaa vain Euroopan intressejä, mutta toisaalta kehityspoliittisen johdonmukaisuuden toteutumiseksi sen on oltava linjassa muiden Euroopassa tapahtuvien prosessien kanssa. Esimerkiksi yhdeksi syyksi JAESin vesittymiselle nimettiin sen ristiriitaisuus Cotonou-sopimuksen kanssa. Ensi vuonna ollaan jälleen samassa tilanteessa. JAES ja Cotonou uudistuvat toivottavasti tällä kerralla toisiaan silmällä pitäen. Ja unohtamatta vilkuilla välillä myös post-2015-prosessin puoleen.
Kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden lisäksi tulevan JAESin toteuttamiseksi tarvitaan myös poliittista tahtoa ja johtajuutta molemmissa maanosissa. Ei ole myöskään järkevää lyödä JAESin leimaa yksittäisille projekteille, jos JAESin sisältämiä ajatuksia ei saada valtavirtaistuttua laajemmin tai jos sama lopputulos saavutettaisiin myös ilman JAES-nimikettä.
Kaiken sisäisen suitsimisen jälkeen foorumin ensimmäinen päivä päättyi positiiviseen ja toiveikkaaseen tunnelmaan. Pitkään prosessissa mukana olleet olivat jakaneet avoimesti ja terveen itsekriittisesti näkemyksiään. Selvää oli myös, että foorumin tuloksista haluttiin konkreettisia ja niiden seuraamiseksi selkeitä jatkotoimenpiteitä.
Mihin tämä kaikki johti ja miten tästä jatketaan kohti JAESin uudistamista Afrikka-EU-huippukokouksessa huhtikuussa 2014?
Kehys järjestää Afrikka-EU-kansalaisjärjestöjen foorumista tiedotustilaisuuden ja workshopin marraskuussa.