Finnwatch: Suomalaisyritykset hyödyntävät toiminnassaan yleisesti veroparatiiseja

20 suurimmalla suomalaisyrityksellä on yli 200 tytäryhtiötä veroparatiiseissa, joista suosituin on Alankomaat, todetaan Finnwatchin raportissa. ”Messinkilaattojen valtakunta” on ensimmäinen kattava selvitys suomalaisyritysten tytäryhtiöistä veroparatiiseissa.

Teksti: Sanna Jäppinen

Kahdellakymmenellä liikevaihdoltaan suurimmalla suomalaisyrityksellä on yhteensä ainakin 225 tytäryhtiötä veroparatiiseissa – ja kaikilla suomalaisyrityksillä yhteensä 438. Selkeästi eniten tytäryhtiöitä on Alankomaissa ja Belgiassa, yhteensä 205 kappaletta, käy ilmi Finnwatchin ”Messinkilaattojen valtakunta” -raportista.Raportissa muistutetaan, että tietokanta-analyysiin ja tilinpäätöstietoihin perustuvat arviot tytäryhtiöiden määrästä ovat todennäköisest alakanttiin, sillä yhtiöt antavat tietoja tytäryhtiöistään hyvin vaihtelevasti. Selvää kuitenkin on, että suomalaisyritykset hyödyntävät liiketoiminnassaan yleisesti veroparatiiseja ja pöytälaatikkoyhtiöillä on suuri rooli yritysten omistusrakenteissa.Finnwatchin mielestä kotimainen veroparatiisikeskustelu on pyörinyt pitkälti yksittäisten yhtiöiden tapaustutkimustenympärillä, eikä systemaattisia arvioita suomalaisyhtiöiden veroparatiisikytköksistä ja verosuunnittelun laajuudestaole aiemmin juuri tehty.Yksin Alankomaissa suomalaisyrityksillä on yli sata tytäryhtiötä.”Alankomaissa on enemmän pöytälaatikkoyhtiöitä kuin missään muussa Euroopan valtiossa”, toteaa raportin tekijä, Finnwatchin tutkija Matti Ylönen.  Pöytälaatikko- eli holdingyhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joita monikansalliset yritykset perustavat hallinnoimaan muita yhtiöitään ja rahoitusta, ja yhtiöissä on vain harvoin todellista liiketoimintaa.Veroedut houkuttavatToisin kuin joidenkin muiden veroparatiisien kohdalla, Alankomaiden suosio ei perustu salaisuuslakeihin, vaan sen tarjoamiin veroetuihin ja laajaan verosopimusverkostoon. Maan verolainsäädännöstä löytyy porsaanreikiä, joiden avulla yhtiöt päätyvät usein maksamaan vain hyvin vähän veroa Alankomaissa kerryttämästään tulosta, raportissa todetaan.Finnwatchin mukaan lähes 90 prosenttia Suomesta Alankomaihin tehdyistä sijoituksista on tehty sijoitusten läpivirtausyksikköinä toimiviin pöytälaatikkoyhtiöihin.”Merkittävä osa sijoituksista ohjataan keinotekoisesti Alankomaiden kautta muihin maihin, osin veroetujen saavuttamiseksi. Yrityksillä on laajoja vapauksia päättää, mihin ne maksavat yhteisöveroja ja mitä tietoja ne antavat liiketoimistaan”, Ylönen arvioi.Verojen minimointiin tähtäävät omistusrakenteet ja konsernien sisäiset rahoitusjärjestelyt vievät tuloja sekä köyhiltä että rikkailta mailta, mutta holdingyhtiöiden käyttö on erityisen suuri ongelma kehitysmaille, Finnwatch muistuttaa.  Yritysten toiminnan valvominen ei näytä olevan helppoa Suomelle tai muille OECD-maillekaan, ja köyhemmillä mailla on valvontaan huomattavasti heikommat resurssit.Kehitysmaiden arvioidaan menettävän 640 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään Alankomaiden tarjoamien veroparatiisipalveluiden vuoksi. Suomesta veroparatiiseihin puolestaan karkaa vuosittain pelkästään yritysten siirtohinnoittelun väärinkäytön takia 320 miljoonaa euroa, arvioidaan Kepan viime vuonna julkaistussa ”Kauas verot karkaavat” -ajankohtaiskatsauksessa.Vapaaehtoisen raportoinnin sijaan sitovaa sääntelyäSuomessa yhtiöiden raportointivelvollisuuksia säätelevät kirjanpitolaki, arvopaperimarkkinalaki ja osakeyhtiölaki, eikä mikään näistä velvoita yhtiöitä julkaisemaan tilinpäätöstiedoissaan tytäryhtiölistausta.Jotkut yhtiöt ovat alkaneet vapaaehtoisesti raportoida verojalanjäljestään. Koska raportoinnille ei ole olemassa standardeja, vaikuttaa Finnwatchin mukaan siltä, että yritykset esittävät verojalanjälkensä itselleen suotuisassa valossa ja jättävät pois olennaisia tietoja.Finnwatch on tutkinut erityisesti Fortumin ja Terveystalon veroraportointia, ja Finnwatchin mukaan molemmat yritykset keskittyvät raportoimaan muita veroja kuin tuloveroja. Kuitenkin juuri tuloveroilla voidaan harjoittaa verosuunnittelua, ja siksi tuloverojen maksu on keskeisin yrityksen veronmaksun vastuukysymys.Fortum jättää verojalanjälkiraportissaan esimerkiksi kokonaan huomiotta toistakymmentä pääosin Alankomaissa ja Luxemburgissa toimivaa holdingyhtiötä, joiden rooli konsernin omistuksessa ja rahavirroissa on merkittävä. Terveystalo puolestaan jättää raportoimatta kansainvälisen omistusrakenteensa ja Luxemburgin emoyhtiöltä otetun 180 miljoonan euron osakaslainan, jonka korkokulut heikentävät Suomen-yhtiön verotettavaa tulosta.Finnwatchin mielestä tietoja yhtiöiden rakenteesta pitää saada vertailtavassa muodossa, ja tiedon täytyy olla julkista ja läpinäkyvää.  ”Suomen tulee vaatia pakollista maakohtaista talousraportointia käyttöön nopealla aikataululla EU:ssa, ja valtionyhtiöiden tulee toimia asiassa edelläkävijöinä”, Matti Ylönen toteaa. EU:ssa on huhtikuusta lähtien käsitelty direktiiviä, joka velvoittaisi eurooppalaiset suuryritykset raportoimaan vuosittain yhteiskuntavastuustaan ja maakohtaisista kirjanpitotiedoistaan. Kattavassa maakohtaisessa raportoinnissa monikansalliset yritykset raportoisivat paitsi maksamansa verot, myös tulonsa, tytäryhtiöidensä nimet ja muut keskeiset taloustietonsa.Kun EU-johtajat viimeksi neuvottelivat asiasta joulun alla,  asettui Suomi asettui tukemaan kantaa, jonka mukaan maakohtaisesta raportoinnista voidaan neuvotella seuraavan kerran vasta kesällä 2018.Finnwatch: ”Messinkilaattojen valtakunta” -raportti (pdf)Finnwatchin tiedote: Veroparatiisien pöytälaatikkoyhtiöillä suuri rooli suomalaisyritysten omistusrakenteissaKepa.fi: ”Kauas verot karkaavat” -ajankohtaiskatsausKepa.fi: Kehitystä ja politiikkaa -blogi: Yritysraportoinnin synkkä viikkoKepa.fi: Järjestöt vaativat EU:lta tiukempia veroparatiisitalouden vastaisia toimia huippukokouksen alla