Japanin pääkaupunki Tokio tuottaa saman verran kasvihuonekaasuja kuin Norja. Kaupunki on ottanut tavoitteekseen leikata päästöjään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä parantamalla energiatehokkuutta. Kuvassa Shinjukun pilvenpiirtäjiä ja Fuji-vuori. Kuva: Japanin pääkaupunki Tokio tuottaa saman verran kasvihuonekaasuja kuin Norja. Kaupunki on ottanut tavoitteekseen leikata päästöjään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä parantamalla energiatehokkuutta. Kuvassa Shinjukun pilvenpiirtäjiä ja Fuji-vuori.

IPCC: Kasvihuonekaasujen päästöt karkaavat käsistä

Huokeat fossiiliset polttoaineet ajavat maapalloa yli kahden asteen lämpenemisrajan.

Teksti: Jukka Aronen Kuva: Morio

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin hillintää koskeva osaraportti varoittaa, että kasvihuonepäästöt ovat kohonneet ennennäkemättömän korkealle tasolle, vaikka maailman maat ovat lisänneet politiikkatoimia päästöjen vähentämiseksi.

Päästöt kasvoivat nopeammin 00-luvulla kuin kolmen edellisen vuosikymmenen aikana. Vuosien 2007-2008 talouskriisi hidastutti päästöjen kasvua vain hetkellisesti.

Raportin laatijoiden mukaan kehityksen suuntaa olisi vielä mahdollista kääntää, jopa niin, että lämpeneminen saataisiin rajoitettua turvallisena pidettyyn kahteen asteeseen, mutta se vaatisi suuria yhteiskunnallisia ja teknologisia muutoksia.

Jotta globaalin keskilämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen, ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 40-70 prosentilla (vuoden 2010 tasosta) vuosisadan puoleenväliin mennessä, ja vuosisadan lopulla maapallon pitäisi olla jo lähestulkoon hiilineutraali.

Miten leikataan?

Raportissa muistutetaan, että kasvihuonekaasujen vähentäminen vaatii globaalia yhteistyötä. Leikkauksia on tehtävä erityisesti energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, teollisuudessa, maankäytössä ja asumisessa.

Lisäksi sähköntuotannossa pitäisi tavoitella nollapäästöjä, ja energiaakin olisi säästettävä monin eri tavoin.

Erityisen tärkeässä roolissa päästöleikkausten kannalta ovat uusiutuvien energiamuotojen lisäksi metsät. Paljon riippuu siitä, miten hyvin ihmiskunta pystyy ehkäisemään metsäkatoja ja istuttamaan uusia metsiä, jotka sitovat hiilidioksidia itseensä.

Raportissa arvellaan, että metsänielujen lisääminenkään ei riitä hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä vaan sen lisäksi tarvitaan niin sanottua CCS-tekniikkaa (Carbon Capture and Storage). Tekniikassa hiilidioksidi erotellaan päästöistä ja varastoidaan esimerkiksi maan- tai merenalaisiin varastoihin. CCS on kuitenkin vielä lapsenkengissä ja asennettuna esimerkiksi hiilivoimalan yhteyteen lisäisi tuotetun energian hintaa merkittävästi.

Raportissa ladataan paljon odotuksia myös tulevaisuuden BECCS-tekniikalle, joka perustuu CCS:n käyttöön puu- ja kasvimassan muuttamisessa energiaksi. BECCSin avulla on mahdollista päästä ”negatiivisiin päästöihin” eli erittäin tehokkaaseen hiilidioksidin poistoasteeseen, koska poistot tapahtuvat suoraan luonnollisesta hiilidioksidikierrosta.

Reutersin mukaan BECCSiä on kuitenkin kritisoitu monelta eri suunnalta. Vaikka tekniikan avulla olisi mahdollista poistaa jopa Kiinan vuosittaiset nykypäästöt, biomassan kasvatus vaatisi valtavien rahasummien lisäksi Intiaa suuremman maa-alueen ja vaarantaisi siten tulevaisuuden ruokaturvaa, kun maailman väestömäärä nousee vuosisadan lopussa huippuunsa nykyisestä seitsemästä miljardista 10-11 miljardiin.

Raportin Suomen-julkistamistilaisuudessa eilen 14. huhtikuuta puhunut työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälä summasi tehokkaimmiksi päästöjen vähennyskeinoiksi 1) energiatehokkuuden lisäämisen, 2) fossiilisten polttoaineiden tukien leikkaamisen, 3) hiilen käytön vähentämisen ja 4) metaanipäästöjen vähentämisen.

Hiili avainasemassa

Lähes neljä viidesosaa päästöjen ennätyksellisen nopeasta kasvusta johtui fossiilisten polttoaineiden lisääntyneestä käytöstä ja teollisuuden päästöistä.

Etenkin hiilen lisääntynyt käyttö on työntänyt lisää kasvihuonekaasuja taivaalle. Taustalla on muun muassa Yhdysvaltain räjähdysmäinen liuskekaasubuumi, joka on romahduttanut hiilen hinnan, ja Kiinan runsas hiilivoimaloiden määrä.

Härmäläkin oli huolissaan hiilen lisääntyneestä käytöstä: ”Hiilen käyttö energian tuotannossa on kasvanut edelleen. Tähän on vaikuttanut muun muassa Kiinan kasvu. Euroopassa hiilen käyttö on noussut korkeimmilleen sitten toisen maailmansodan. Näin ei ehkä voi jatkua.”

Kiinan rooli on merkittävä: maa kuluttaa yksin puolet maailman hiilestä ja on maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä.

Mutta toisaalta Kiina tekee jo paljon rajoittaakseen hiilipäästöjään.

Greenpeacen Kaisa Kohonen kirjoitti IPCC:n raportin julkistamisen alla järjestönsä blogissa, että ”kokonaisuudessaan Kiinan hiilenkäyttö ja päästöt kasvavat, mutta sen johtavat alueet ohittavat jo teollisuusmaat päästövähennyssitoumuksissa ja sen ansiosta koko maan hiilidioksidipäästöjen kasvu on merkittävästi hitaampaa kuin muutoin.”

Oikeudenmukaisuutta tarvitaan

Raportissa painotetaan, että kaikkien maiden on osallistuttava ilmastotalkoisiin, ilman poikkeuksia.

Myös Esa Härmälä oli samoilla linjoilla: ”Suomen ja EU:n päästöjen lopettaminenkaan ei kääntäisi globaaleja päästöjä laskuun. Ne vastaavat tällä hetkellä noin 10 prosentin luokkaa globaaleista päästöistä. Tämä harjoitus onnistuu sen myötä, saadaanko muu maailma mukaan.”

”Ilmastonmuutoksen hillintä on globaali ongelma, joka vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Siihen liittyy myös eettisiä kysymyksiä, kuten eri maiden taakanjako”, sanoi puolestaan Härmälän kanssa julkistamistilaisuudessa esiintynyt VTT:n erikoistutkija Laura Sokka.

Myös itse raportissa todetaan, että maailman mailla on hyvin erilainen päästöhistoria ja myös erilaiset mahdollisuudet vähentää päästöjään. Siksi vaadittavien leikkaustoimenpiteiden taakka on sovitettava oikeudenmukaisella tavalla.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin yhteenveto julkistetaan tämän vuoden lokakuussa. Kyseisestä raportista on nyt julkaistu kaikki kolme osaraporttia: 1) tieteellinen perusta, 2) sopeutuminen ja 3) hillitseminen.

www.mitigation2014.org
Kansainvälisen ilmastopaneelin verkkosivut
Kepa.fi: IPCC: Luvassa lämpimämpi, märempi ja rankempi maailma
Kepa.fi: Tiedote: Ilmastonmuutos kärjistää eriarvoisuutta, IPCC varoittaa