”Kepa pysyttelee liikaa kehitysmaa-asiantuntijan roolissa. Sen olisi otettava rohkeampi ote oikeasti globaaleihin kysymyksiin ja osallistuttava keskusteluun esimerkiksi maahanmuutosta ja muukalaisvastaisuudesta”, totesi Leif Packalén Maailman sarjakuvista.Hänen mukaansa Kepan teemoista ilmastokysymyksissä globaali asennoituminen jo näkyy, ja sitä pitäisi nyt laajentaa myös muuhun toimintaan. Packalénin kommentti oli yksi vastaus seminaariväelle heitettyyn kysymykseen: Milloin Kepa voisi olla rohkeampi?”Jäsenkyselyssä Kepan toiminta arvioitiin kyllä vastuulliseksi, mutta rohkeutta kaivattiin enemmän”, totesi kyselyä esitellyt ohjelmasuunnittelija Kaisu Tuominen.* * *Maailman näkeminen yhtenä kokonaisuutena ja pohjoinen-etelä-asetelman hylkääminen tuli esille myös toisessa seminaariväelle esitetyssä kysymyksessä: Milloin ja millaisiin asioihin tarvittaisiin järjestöjen joukkovoimaa?Kyselyn mukaan vain reilu puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Suomessa on kehitysmaaliike. Seminaarissa kävi ilmi, että järjestöjen edustajien mielestä kehitysmaaliike on aikansa elänyt käsite, jonka tilalle tarvitaan jotain laajempiin globaaleihin kysymyksiin viittaavaa määrettä.Yksi uusvanha ehdotus nimeksi oli 0,7-liike, ovathan kehitysrahoituksen leikkaukset tehneet vuosikymmeniä vanhasta tavoitteesta – kehitysyhteistyövarojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bktl:stä – taas äärimmäisen ajankohtaisen.Toisaalta globaalia liikettä pitäisi yrittää laajentaa pienistä järjestöympyröistä ”tavallisten” suomalaisten joukkoon, ja etsiä teemoja ja näkökulmia, joihin myös suuri yleisö voi löytää kosketuspintaa.”Itse tuoreena paluumuuttajana olen pannut merkille suomalaisten voimakkaan ruokakeskustelun. Ruuan alkuperän selvittäminen on saanut monien silmät avautumaan globaalikysymyksissä”, totesi WWF:n Anne Tarvainen. SASKin Aleksi Vienonen muistutti nykymaailman realiteeteista: joukkovoiman synnyttämiseksi järjestötkin tarvitsevat vahvaa brändäystä, näyttäviä julkkiskasvoja ja myyvää markkinointiviestintää, ei vain perinteistä tiedonvälitystä.”Kepan viestinnän yksi suuri haaste on nopeus. Tänä päivänä asioihin on pystyttävä vastamaan ja ottamaan kantaa saman tien, eikä järjestöjen joukkovoimaa ole aikaa kerätä puoli vuotta”, Vienonen totesi.* * *Kepan jäsenkysely toteutetaan tällä kertaa kolmessa osassa, ja seminaarissa käsiteltiin ensimmäinen väliraportti (pdf). Tulokset antavat jo nyt melko hyvän yleiskuvan, sillä henkilökohtaisin haastatteluin toteutetussa kyselyssä on ollut mukana jo noin sata järjestöä eli kolmannes Kepan jäsenistä.Kun jäsenkyselyn vastaajia pyydettiin kuvailemaan Kepaa kolmella sanalla, nämä nousivat suosituimmiksi.”Tällä kertaa kyselyssä ei ole haluttu niinkään painottaa sitä, mitä mieltä järjestöt ovat Kepasta, vaan selvittää millaisia jäsenemme ovat ja miten he näkevät maailman”, totesi ohjelmajohtaja Outi Hannula.”Järjestökenttä on tunnettava, jotta Kepa voi puhua sen äänellä ja toisaalta hyödyntää entistä paremmin jäsentensä osaamista ja ammattitaitoa.”Kevätkokous pisti vuoden 2013 pakettiin
,