Tutkijat: Rahalähetykset eivät juuri näy lähtömaiden talouskasvussa

Siirtolaisten rahalähetysten määrä kehitysmaihin nousi viime vuonna yli 400 miljardiin dollariin, ja vuoteen 2016 mennessä summa noussee jo 516 miljardiin, Maailmanpankki arvioi.Rahalähetysten määrä on nyt jo suunnilleen kolminkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna: vuonna 2013 OECD:n DAC-kehityskomitean jäsenmaiden antama kehitysapu oli 135 miljardia dollaria,Ekonomisteille vauhdilla kasvaneet rahalähetykset ovat aiheuttaneet ihmetystä: suuret rahavirrat eivät juuri heijastu siirtolaisten lähtömaiden talouskasvuun, kirjoittaa Center for Global Development -ajatushautomossa (CGD) siirtolaisuuden ja kehityksen suhteita tutkiva Michael Clemens.Clemens etsi yhdessä Maailmanpankin tutkijan David McKenzien kanssa syitä ristiriitaan, ja heidän tutkimuksensa ”Why Don’t Remittances Appear to Affect Growth?” julkaistiin toukokuun lopulla. Siirtolaisuudella ja rahalähetyksillä on selvästi vaikutuksia siirtolaisten perheiden hyvinvointiin kotimaassa – usein enemmän kuin millään kehityshankkeilla – sekä globaaliin bruttokansantuotteeseen, mutta lähtömaiden taloudessa tuntuvia vaikutuksia on vaikea tunnistaa, Clemens kirjoittaa CGD:n blogissa.Kolme syytä epäsuhtaanClemens ja McKenzie löysivät kolme keskeistä selittäjää rahalähetysten ja talouskasvun väliseen epäsuhtaan.Ensinnä tutkijat väittävät, että rahalähetysten huima kasvu 20 vuoden kuluessa on osin harhaa, joka johtuu mittaamisessa tapahtuneissa muutoksista: makro- ja mikroekonomia menevät luvuissa sekaisin.”Arvioimme, että vain noin 21,7 prosenttia rahalähetysten ilmoitetusta kasvusta on todellista lisäystä rahavirtojen määrässä, loppu johtuu mittaustavan muutoksesta”, David McKenzie kirjoittaa Maailmanpankin Development Impact -blogissa.Toisekseen tutkijat toteavat, että vaikka kasvu olisikin todellista, ei vielä ole olemassa sellaisia pitkän aikavälin tilastoaineistoja riittävän monesta maasta, joiden avulla rahalähetysten vaikutuksia talouskasvuun voitaisiin luotettavasti arvioida.Kolmanneksi Clemens ja McKenzie muistuttavat, että rahalähetysten määrän kasvu johtuu ennen muuta lisääntyvästä siirtolaisuudesta. Siirtolaisuuden taustalla taas on yleensä tekijöitä, joilla on negatiivinen vaikutus lähtömaan talouteen.Kun siirtotyöläinen lähtee maasta A maahan B, pienenee maan A bruttokansantuote. Periaatteessa siirtolainen voi kompensoida menetyksen lähettämällä rahaa kotiin – joka sitten käytetään lähtömaan tuotteisiin ja palveluihin. Nettovaikutus bruttokansantuloon ei kuitenkaan välttämättä jää plussan puolelle, vaikka lähetetyt rahasummat olisivat melko isojakin, Michael Clemens kirjoittaa.CGD: Blog: Remittances Are Blowing Up, but Economic Growth Isn’t. What Gives?CGD: Working Papers: Why Don’t Remittances Appear to Affect Growth?World Bank: Development Impact: Almost 80 percent of the growth in remittances to developing countries over the past 20 years is an illusionKepa.fi: ODI: Afrikan rahalähetyksistä huima osuus valuu välityskuluihinKepa.fi: Maailmanpankki: Siirtolaiset lähettävät yhä enemmän rahaa kehitysmaihin