Esimerkiksi näistä ajatuksista on kyse Suomen YK-liiton Jenni Kauppilan kehittämässä power play -pelissä, jota testattiin Maailman sosiaalifoorumissa Tunisissa. Pelissä tärkeää on itsensä likoon laittaminen, kokonaiskuvan ymmärtäminen, muiden kuunteleminen ja luovien ratkaisujen keksiminen. Ihan kuin sosiaalisessa muutoksessa yleensäkin.
Henkilökohtaisuus, yksilötason muutosagenttiuus, ja rakenteelliset poliittiset muutokset eivät ole vastakohtaisia vaan toisiaan tukevia. Jokaiselle löytyy oma tasonsa ja roolinsa toimia. Tämä ajatus vahvistui myös Maailman sosiaalifoorumissa, jossa paikalla oli kansalaisyhteiskunnan koko kirjo ruohonjuuritason vapaustaistelijoista etabloituneisiin Post 2015 -agendan työstäjiin. Ja kaikkea siltä väliltä. Tässä piilee sosiaalifoorumin suuri rikkaus ja samalla yksi sen isoimmista haasteista. Teemasta lisää esimerkiksi Liisa Ketolaisen bloggauksessa.
Power play -pelissä käytetty vallan kehikko löytyy uunituoreesta Barefoot Guide 4 -oppaasta (sivu 103), joka julkaistiin Tunisissa. Oppaan on tehnyt globaali kirjoittajakollektiivi, jossa on ollut myös hyvä suomalaisedustus. Kirjan tarkoituksena ei ole antaa valmiita reseptejä sosiaaliseen muutokseen. Sen sijaan siinä valotetaan tarinoiden avulla erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä sosiaalisesta muutoksesta sekä kysytään keskeisiä kysymyksiä.
Power play -peliä pääsee testaamaan myös Suomen sosiaalifoorumissa, joka järjestetään Helsingissä 25.-26. huhtikuuta. Power play -työpaja on ohjelmassa lauantaina 25. huhtikuuta klo 14-18. Tervetuloa pelaamaan vallan, oman ajattelusi ja rakenteellisten muutosten kanssa!