Millaisessa maailmassa elämme vuonna 2022? Mitä kannattaa seurata ja mihin tulee vaikuttaa? Kun olen keskustellut eri mantereilla asuvien, kansalaisjärjestöissä työskentelevien ystävieni kanssa, olen huomannut, miten samoilla linjoilla he ovat tämän hetken merkittävimmistä trendeistä.
1. Eriarvoisuuden räjähdysmäinen kasvu
Koronapandemian myötä eriarvoisuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Pelkästään pandemian aikana kestävän kehityksen tavoitteissa on menty yli 20 vuotta taaksepäin. Samalla korona on rikastuttanut miljonäärejä ja tehnyt heistä miljardöörejä. Monissa rikkaissakin maissa keskiluokka on pudonnut lähelle köyhyysrajaa. Heikko terveydenhoitojärjestelmä ja koronarokotteiden puute tekevät hallaa etenkin heikoimmassa asemassa oleville.
Myös eriarvoisuuden tunne on lisääntynyt. Senegalilaisen kansalaisjärjestön työntekijän sanoin: “Korona näyttäytyy meille eurooppalaisena tautina, joka tulee tänne lentokoneella, eikä meillä ole samanlaista mahdollisuutta suojautua sitä vastaan kuin teillä. Samaan aikaan ihmisillä on paljon muitakin päivittäisiä huolia ratkottavana, kuten ruoan ja työn saanti”. Niinpä monet tarttuvat edelleen epätoivoiseen yritykseen ja pyrkivät kohti Eurooppaa eri keinoin, koronasta huolimatta.
2. Geotalous yhä keskeisempää
Geopolitiikan painopiste on viime vuosina siirtynyt entistä enemmän geotalouteen, jossa turvallisuuspoliittisten jännitteiden rinnalle ja osittain niiden ohi nousee taloudellista hyödystä kamppaileminen. Yritysten ja valtioiden kilpailukyvyn edistäminen ja yhteinen hyvä edellyttäisivät monenkeskisten sääntöjen kehittämistä, mutta samaan aikaan kauppapoliittinen pelikenttä on muuttunut kilpajuoksuksi siitä, kuka onnistuu neuvottelemaan parhaat kahdenväliset tai alueelliset kauppasopimukset ja mikä taho asettaa kansainvälisen kaupan standardit.
Monet matalan tulotason maat ovat velkavankeudessa Kiinalle. Muun muassa Pakistanin ja Sri Lankan velat Kiinalle ovat niin suuret, että ne ovat käytännössä täysin Kiinan ohjailtavissa. Samaa tapahtuu Länsi-Afrikassa, jossa Ranska on estänyt Länsi-Afrikan frangin (CFA) poistamisen käytöstä omia intressejään turvatakseen. Ranskalaiset yritykset hallitsevat tietulleilla niitä muutamaa moottoritietä, joita alueella on. Auchan-supermarketketjut näivettävät paikalliset kaupat ja polttoaine, sähkö ja öljy ovat ranskalaisten käsissä.
3. Geopolitiikka: turvallisuusuhat lisääntyneet
Vielä muutama vuosi sitten laajat sodat ja turvallisuuspoliittiset uhat olivat globaalissa mittakaavassa vähentyneet. Nyt tilanne on toinen. Maiden sisäiset konfliktit ovat kasvaneet merkittävästi. Esimerkistä käy Afganistanin valtion lähes täydellinen romahtaminen sekä sisäisistä että ulkoisista syistä.
Eri puolilla maailmaa yhä useammat yksinvaltiaat nousevat valtaan. Syyrian pitkään jatkunut sota on sekoittanut koko alueen tasapainon, ja ympäröivien maiden poliittinen epävakaus yhdistettynä talouskriisiin voi johtaa jälleen laajoihin konflikteihin. Venäjän aktivoituminen lännen haastamisessa ei vaikuta pelkästään Eurooppaan, vaan myös Aasiaan. Kazakstanin tilanne hermostuttaa sen naapureiden ohella koko Aasiaa.
4. Demokratian rapautuminen
Kansalaisten arjen kokemukset hintojen noususta, työttömyydestä, korruptiosta ja harvainvallasta ajavat ihmiset kaduille jokaisessa maanosassa. OECD-maissakin vain 51 prosenttia kansalaisista luottaa hallituksiinsa. Kun valtaa pitävät vastaavat ihmisten hätähuutoon väkivallalla, ei yhteiskunta voi kehittyä tai toimia niin kuin sen demokratian kirjaimen mukaan tulisi. Koronarajoitusten varjolla kansalaisten oikeuksia on rajoitettu ennätysmäärin. Kun tavalliset mielenosoitukset eivät saa enää muutosta aikaan, voi tilanne johtaa jopa seuraavaan: monet myanmarilaiset kansalaisjärjestöjen työntekijät ovat liittyneet sotilasjunttaa vastustaviin sissijoukkoihin ja tarttuneet aseisiin entisen rauhantyönsä sijaan.
5. Osallisuus ja paine paikallisuuteen
Black Lives Matter -liike teki sen, mitä kansalaisjärjestöt ovat pitkään yrittäneet. Aito mahdollisuus tulla kuulluksi ja päättää itseä koskevista asioista on demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioituksen ja toteutumisen keskeisimpiä periaatteita. BLM-liike on omalta osaltaan voimistanut myös eteläisen pallonpuoliskon kansalaisliikkeitä ja haastanut järjestöjä kysymään, miksi vaikkapa kehitysyhteistyössä pohjoisen järjestöt edelleen päättävät rahan käytöstä. Niin kutsuttu lokalisaatiopaine (paine paikallistumiseen) on nyt kuulunut myös rahoittajien korviin. Esimerkiksi Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID on jo muuttanut rahoituskäytäntöjään. Miten tämä tulee muovaamaan pohjoisen pallonpuoliskon järjestöjen roolia? Kuinka kumppanit suhtautuvat roolien muuttumiseen?
6. Digikuilu jättää lähes puolet maailman ihmisistä jälkeen
Teknologia vaikuttaa kaikkien elämään, halusimme sitä tai emme ja oli meillä pääsy siihen tai ei. Neljällä ihmisellä kymmenestä ei vieläkään ole pääsyä internetiin, vaikka verkossa tapahtuva toiminta vaikuttaa myös heihin. Algoritmit nojaavat aina tiettyyn arvopohjaan, joka vaikuttaa uutisiin, joita luemme ja omaksumme. Koronan suljettua koulut eri puolilla maailmaa pelkästään perusopetuksesta putosi pois 1,6 miljardia lasta. Ilman tietoja ja taitoja on vaikea edetä maailmassa, rakentaa parempaa tulevaisuutta ja vaikuttaa myös digitaaliseen maailmaan.
7. Pirulliset ongelmat on ratkaistava yhdessä
Pandemiat tai ilmastonmuutos eivät pysähdy valtion rajoille. Yhä useammat asiat koskettavat meitä kaikkia, ja pirullisten ongelmien ratkaisemiksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta ratkaisut saadaan myös toimeenpantua. Toimeenpano vaatii kansainvälisiä sopimuksia, kansallista lainsäädäntöä, investointeja ja käsipareja. Kaikilla toimijaryhmillä on kuitenkin rajallinen valta ja siksi olisikin tärkeää päätöksenteon yhteydessä pohtia millä tasolla on parasta päättää mistäkin.
Maailma muuttaa kaupunkeihin, ja siksi niiden rooli on keskeinen. Monissa asioissa, kuten infrastruktuurin rakentamisessa ja palvelujen tarjoamisessa, kaupungit ovat paljon isommassa roolissa kuin valtiot. Maailman kymmeneen kestävän kehityksen parhaiten huomioineeseen kaupunkiin lukeutuu pohjoismaisten kaupunkien ohella myös esimerkiksi Etelä-Afrikan Kapkaupunki. Kriteereissä nousevat esille erilaiset ympäristöön keskittyvät ratkaisut, kuten julkinen liikenne, viheralueet ja veden saanti.
8. Akuutti hätä lisääntynyt
Afganistanin katastrofaalinen tilanne poiki YK:n historian suurimman avustuspyynnön: jopa 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Afganistanin tilanne kuvastaa hyvin sitä, miten nykypäivänä avuntarve kietoutuu yhä enemmän niin humanitäärisen avun, rauhanrakennuksen kuin pitkäjänteisen kehityksen ympärille. Ilmastonmuutos lisää vielä entisestään kriisien syiden määrää. Avunpyynnöt kohdistuvat rikkaisiin maihin, joissa poliittinen suuntaus on kohti kehitysavun vähentämistä tai sen suuntaamista kaupallisiin tarkoitusperiin. Sotilasmäärärahat kasvavat joka puolella maailmaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hauraissa maissa asuvien humanitääristä apua tarvitsevien määrä on jatkuvasti kasvanut.
9. Dialogia ja kriittistä ajattelua tarvitaan
Vaikka maailma on täynnä haasteita ja kriisejä, myös hyviä asioita löytyy. Ympäristön ja luonnon merkitys on noussut esiin uudella tavalla. Kiitos koronan, paikallisuus on korostunut kokemuksessamme. Monin paikoin arvostus paikallista tuotantoa, lähiympäristöä ja lähimmäisiä kohtaan on kasvanut samalla, kun tietoisuus yhteiskunnan vääryyksistä on tullut näkyviin aiempaa selvemmin.
Se, mihin suuntaan tilanne missäkin päin maailmaa on kääntynyt, ilmenee siinä, miten yhteiskunnat reagoivat ulkoisiin tai sisäisiin paineisiin ja uskaltavat käydä keskustelua niistä. Sosiaalisen median myötä jokainen meistä on muuttunut tiedonvälittäjäksi. Kun tietoa on saatavilla jopa liikaa, väsymme jatkuvasti tarkastamaan tiedon ja oman ajattelumme todenperäisyyttä. Kriittinen ajattelu, eri näkökulmia sisältävä pohdinta, rakentava dialogi ja ylipäänsä keskustelu eri tavoin ajattelevien kanssa on jotain, johon meidän kaikkien kannattaa antaa aikaamme – ja ennen kaikkea uskaltautua.