kepa-kehys-selvitys-yhteenlasku
Yksi plus yksi Kuva: Yksi plus yksi

Voisiko yksi plus yksi olla enemmän kuin kaksi?

Mitä kaikkea voisimme saada aikaan Kepan ja Kehyksen yhdistetyillä vahvuuksilla? Tästä käydään nyt keskustelua ja toivon hartaasti, että yhä useampi järjestö ottaa osaa keskusteluun. Tässä yksi visio siitä, mitä yksi plus yksi voisi olla.

Teksti: Timo Lappalainen

Ensi viikon maanantaina 28.11. järjestetään Kepan ja Kehyksen jäsenjärjestöille työpaja, jonka vetää Fiant Consulting. Tilaisuudessa molempien kattojärjestöjen jäsenet kuulevat analyysista, jolla hahmotetaan kehitysjärjestöihin kohdistuvia tulevaisuuden haasteita sekä siitä, millaisia yhteistyön muotoja ja rakenteita näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää.

Lyhyemmin sanottuna Fiant selvittää parhaillaan myös sitä, miten Kepan ja Kehyksen tulisi jatkaa: erikseen, yhdistyen tai muuntuen niin, että tulevaisuudessa käytössä on jokin muu yhteistyön muoto?

Olen kuullut, että jäsenistön keskuudessa tähän liittyvää keskustelua on jo käyty ja toivon hartaasti, että sitä käydään vielä enemmän ja yhä useammilla kokoonpanoilla myös jatkossa. Viime kädessä teillä eli jäsenjärjestöillä on painavin sana siitä, millaisiin yhteistyön rakenteisiin päädytään ja mitkä ovat niitä tulevaisuuden keskeisimpiä tehtäviä.

***

Mitkä tosiaan ovat ne toiminnan sisällöt, joissa yhteistyömme ja joukkovoimamme menestyisi ja saisi eniten kestäviä kehitysvaikutuksia? Avoimuutta tarvitaan ja on tärkeää punnita kaikkia kysymyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia, mitä kehitysjärjestöjen ja niiden yhteistyön tulevaisuuteen liittyy. Nämä ovat tulevaisuuden työllemme ja uskottavuudelle tärkeitä aikoja – siksi yhtään kiveä ei pidä jättää kääntämättä.

Olen saanut jo tähän mennessä hyvää evästystä jäsenjärjestöiltämme. Erään järjestöjohtajan viesti oli, ettei jäsenistöä kiinnosta ensisijaisesti toiminnan rakenteet, vaikka niiden toki on syytä olla kunnossa. Paljon kiinnostavampaa on, mitä sisällöllisesti merkittävää tästä voisi syntyä?

Sen takia meidän tulisi puhua rakenteiden asemesta enemmän siitä, mitä uutta yhteistyö tulevaisuudessa voisi tuoda? Mitä kaikkea voisimme saada aikaan Kepan ja Kehyksen yhdistetyillä vahvuuksilla? 

Itselläni tulee heti mieleen parikin asiaa.

***

Yksi plus yksi, eli Kepa plus Kehys, on yhteensä enemmän kuin kaksi. Tämä voisi olla yksi innostava visio – tämäkin mainiona järjestöjohtajan evästyksenä. Tällaiseen laskutoimitukseen on mielestäni mahdollista päästä Kepan ja Kehyksen integroidusta kokonaisuudesta, jossa vahvuuksien yhdistäminen tuo lisähyötyä jäsenistölle.

Yksi esimerkki on Kehyksen erinomaiset temaattiset työryhmät, joissa jäsenjärjestöillä on vahva omistajuus. Kepan resurssit, jäsenistön laajuus, kontaktit ja vaikuttamistyön hallinta taas takaisi työryhmien jatkuvuuden, keskeisten viestien ja vetoomusten vaikuttavuuden maksimoinnin.

***

Yksi huolenaiheeni on ollut, kuinka saisimme EU:n ja kansallisen tason linkitettyä toisiinsa vieläkin läheisemmin. Jo vuosia sitten totesimme, että toimintamme kannalta tärkeät poliittiset prosessit etenevät maantieteellisistä rajoista piittaamatta. EU-politiikka on käytännössä Suomen sisäpolitiikkaa ja päinvastoin – noin 80 prosenttia laeista ja säädöksistä tulee jo nyt EU:sta.

Kehys on toki tehnyt ansiokasta työtä juuri EU:n kehityspolitiikan seuraamisessa ja siihen vaikuttamisessa. Kehyksen kautta myös sen jäsenkenttä on verkostoitunut muun muassa eurooppalaisen kattojärjestö CONCORDin eri työryhmiin. On myös totta, että joillakin jäsenjärjestöillä on omia suoria yhteyksiä, joko temaattisissa verkostoissa tai oman järjestönsä kansainvälisen luonteen kautta.

Kontaktipinta on kaikesta huolimatta mielestäni liian ohut: Kehyksen nykyresurssit eivät salli toiminnan kasvattamista ja toisaalta jäsenjärjestöjen verkostoituminen uhkaa jäädä suppean piirin pääomaksi  – ja toiseksi, osallistumisen jatkuvuus ei ole taattua.  

***

Kepan ja Kehyksen resurssien yhdistämisellä saisimme eri tasot, kansallisen, EU-tason ja kansainvälisen tason, linkitettyä toiminnassamme yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi.

YK:n uusi kehitysohjelma Agenda 2030 perustuu vahvasti sille ajatukselle, että elämme keskinäisriippuvuuksien maailmassa. Suomen päätöksillä on vaikutuksia kaukana rajojemme ulkopuolella ja vastaavasti päätökset jossakin kaukana vaikuttavat myös meihin.

Uudella ja tarkoituksenmukaisemmalla vahvuuksien ja resurssien yhdistämisellä saisimme kokonaisvaltaisemman kuvan meille tärkeistä prosesseista ja siitä, kuinka voimme vaikuttaa niihin monella eri tasolla.