Maailma ei mukaudu Suomen hallitusohjelmaan, vaan poliittisilla päättäjillä toivoisi olevan kykyä vastata aikamme haasteisiin muutenkin kuin toistamalla muutaman vuoden takaisia kirjauksiaan. Järjestöt ilmaisivat huolensa suunnitelman lyhytjänteisyydestä ja riittämättömyydestä tiedotteessaan.
Selonteon vakuuttelut globaalista kumppanuudesta rakentuvat hurskaille toiveille toiminnan sijaan. Kehitysyhteistyön keinot ja tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Selonteko linjaa, että bruttokansantulosta vähintään 0,2 prosenttia menee kehitysyhteistyönä vähiten kehittyneisiin maihin, siis kaikkein köyhimmille. Samaan aikaan Suomen kehitysyhteistyön painopistettä on heivattu vahvasti yksityisen sektorin puolelle, vaikka tiedämme, etteivät yksityiset investoinnit tavoita kaikkein köyhimpiä. Kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman yksityisen sektorin ponnisteluja, mutta perinteinen kehitysapu on kuitenkin edelleen tärkeää.
Totuus, johon selonteossa ei viitata sanallakaan, on se, että Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat leikkausten jälkeen kaukana 0,7 prosentin tavoitteesta. Vähiten kehittyneille maille menevä osuus on laskussa ja on noin 0,14 prosenttia vuonna 2016.
***
Suomen politiikan johdonmukaisuutta toistellaan selonteossa ahkerasti, esimerkiksi kauppa- ja kehityspolitiikan halutaan marssivan samaan suuntaan. Onkin hyvä, että esimerkiksi kehitysmaiden vaikutusvallan kasvattaminen kansainvälisessä veropolitiikassa sekä kyky kerätä verotuloja on tunnistettu keskeisiksi keinoiksi vahvistaa maiden kykyä tuottaa hyvinvointia. Ilmastotoimiemme vaikutus maailman köyhimpien elämän edellytyksiin taas tuntuu välillä unohtuvan. Aitoa johdonmukaisuutta olisi ollut nähdä kansallisen tason toimet, joilla luodaan kestävää kehitystä meillä ja muualla. Muutama vinkki: haitallisten ja tehottomien tukien poistaminen fossiiliteollisuudelta, päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysmaiden ilmastotoimiin ja maakohtaisen raportoinnin vaatiminen suomalaisilta suuryrityksiltä veroparatiisitalouden kukistamiseksi.
Mysteeriksi jää, miten läpi selonteon kaikuva talouskasvun tavoittelu ja liiketoimintamahdollisuuksien metsästäminen niin kehittyvistä maista kuin Arktiselta alueelta vähentävät eriarvoisuutta maailmanlaajuisesti tai auttavat säilyttämään luonnonvaroja seuraaville sukupolville.
Agenda 2030 vaatii paljon, mutta ei mitään turhaan. Selontekoa lainatakseni: ”Kestävän kehityksen menestyksekäs edistäminen asettaa merkittäviä vaatimuksia poliittiselle päätöksenteolle.” Hallitus ei vielä valitettavasti vastaa näihin vaatimuksiin.
YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 on kunnianhimoinen, kaikki maailman maat kattava ohjelma, jonka tavoite lyhyesti on jättää maapallo elinkelpoisena seuraaville sukupolville. Suomen hallitus julkaisi viime viikolla selonteon siitä, kuinka maassamme toimeenpannaan viime vuonna voimaan astuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.