Julkisen järjestörahoituksen saralla on koettu viime vuosina isoja takaiskuja. Monet järjestöt ovat joutuneet tiukan paikan eteen, kun rahoitusta kehitysyhteistyölle tai globaalikasvatukselle ei enää ole saatu. Mistä siis rahoitusta sille loistavalle idealle, jolla maailma pelastetaan?
Yksityiset säätiöt tarjoavat rahoitusta monenlaiselle toiminnalle. Tieteen, taiteen ja kulttuurin lisäksi tuetaan myös kansalaisjärjestöjen työtä. Suomi on paitsi kansalaisjärjestöjen myös säätiöiden luvattu maa. Säätiöitä on kaikkiaan lähes 3000 ja näistä yli 800 myöntää työkseen apurahoja yhteisen hyvän edistämiseen. Vuositasolla rahoitusta jaetaan satoja miljoonia.
Kullakin säätiöllä on oma tarkoituksensa, joka määrittää sitä, mihin apurahoja jaetaan.
Pääperiaatteena on ollut kanavoida tukea erityisesti sellaisille yhteiskunnan toimialoille, joille julkista rahoitusta on ollut vähemmän tarjolla. Monet säätiöt seuraavat myös aikaa ja haluavat tarttua ajankohtaisiin kysymyksiin.
Kepan järjestämässä rahoitusinfotilaisuudessa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta, Koneen Säätiö ja Anna Lidhin -säätiö tarjosivat tietoa säätiöiden työstä ja vinkkejä hyvän hakemuksen tekoon. Tässä kootusti viisi tilaisuudessa esille noussutta vinkkiä, joilla rahan voi saada rapsahtamaan oman järjestön tilille:
1. Etsi ja löydä oikeat säätiöt. Merkittävimmät apurahasäätiöt ovat perustaneet tuekseen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan, joka yhteistyössä Turun yliopiston kanssa ylläpitää Aurora-tietokantaa. Tietokannasta voi etsiä säätiöitä hakualan tai sanahaun avulla. Potentiaaliset säätiöt ja niiden hakuajat kannattaa napata talteen, sillä useimmilla tahoilla haku toistuu vuosittain.
2. Sinnikkyys palkitaan. Vain hakevalle voidaan myöntää rahoitusta, kannattaa siis hakea, eikä vain haaveilla. Rahoitusta kannattaa hakea useilta eri säätiöiltä ja useita kertoja, jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää. Samaa hakemustakin voi hyödyntää, jos vain tarkistaa, että tiedot täsmäävät tarjolla olevan rahoituksen ehtoihin.
3. Uskalla unelmoida. Vaikka säätiöt saavat tuhansia hakemuksia vuosittain, hyviä ideoita ei ole liikaa. Rahoitusinfossa esittäytyneet säätiöt kehottivat unelmoimaan suuria ja tavoittelemaan rohkeasti yhteiskunnallista muutosta. Säätiöt(kin) haluavat tukea vaikuttavia hankkeita ja saada vastinetta rahoilleen. Isoihin hankkeisiin kannattaa houkutella rahoittajaksi useampia säätiöitä.
4. Tee yhteistyötä. Useat säätiötä arvostavat yhteistyötä, jolla lisätään hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja saadaan aikaan jotakin uutta. Järjestöjen välinen yhteistyö on monille tuttua, mutta miten olisi yhteistyö tutkijoiden tai kulttuuritoimijoiden kanssa? Voisiko moisesta sopasta syntyä jotakin uutta ja innostavaa? Esimerkiksi Koneen Säätiö kannustaa toimijoita rohkeisiin rajanylityksiin ja näkökulmien yhdistämiseen.
5. Ole yhteydessä! Säätiöissä työskentelee mukavia ihmisiä, jotka vastaavat mielellään kysymyksiin ja kuulevat ehdotuksia. Rahoituksen hakemiseen tarjotaan usein jopa neuvontaa. Erityisesti isompien ideoiden tiimoilta kannattaa olla yhteydessä säätiöön jo etukäteen. Joustaviinkin ratkaisuihin on mahdollisuuksia, kun niitä vain osaa ja uskaltaa ehdottaa.
Säätiöt ja kansalaisjärjestöt pyrkivät edistämään yhteistä hyvää. Kansalaisjärjestöt tarvitsevat rahoitusta toimiakseen ja säätiöt tarvitsevat toimijoita rahoittaakseen. Parhaimmillaan kyseessä on win-win-tilanne.
Tosiasia kuitenkin on, ettei rahoitusta aina löydy edes kaikkein parhaimmille ideoille. Säätiöt saavat vuosittain kymmeniä tuhansia hakemuksia ja joukosta erottuminen voi olla vaikeaa. Yrittänyttä ei silti laiteta. Rahoitusinfoon osallistuneidenkin joukossa oli niitä, jotka olivat saaneet rahoitusta ensi yrittämällä – mahdotonta se ei siis ole.