Kansallisteatterin Lavaklubin lavalle asteli lauantaina kehitysministeri Kai Mykkänen vastassaan neljä Ressun lukion nuorta: Kuura Janhunen, Rauno Naves, Manahil Sibghat ja Amy Anup.
Tarkoituksena oli testata joukon kehitystietämystä ulkoministeriön järjestämässä ohjelmanumerossa, joka oli osa Maailma kylässä -festivaalia.
Visassa pohdittiin niin kaivonsaannin hyötyä kyläyhteisölle, Kenian metsien määrää kuin Myanmarin väkiluvun paikkansapitävyyttä.
Agenda 2030 ja kierrätys
Kiinnostavia ajatuksia kuultiin etenkin väittelytaito-osiossa, jossa joukkueiden tuli kertoa kolme pointtia annetun väitteen tueksi. Väitteen kanssa ei tarvinnut olla samaa mieltä, mutta silti sen puolesta tuli pohtia esimerkkejä. Aiheet nivoutuivat vahvasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli agenda 2030:een.
Agenda 2030:ssä on kyse kierrätyksestä ja tarpeettomien valojen sammuttamisesta, kuului ensimmäinen väite.
Nuorilta puolustavat pointit löytyivät nopeasti:
”Kierrätyksessä opetellaan kestäviin elämäntapoihin pienestä pitäen”, perusteltiin joukkueesta.
Myös ympäristönsuojelu nostettiin esille. Nuorten mielestä on tärkeää jättää tulevaisuuden sukupolville puhtaampi maailma.
Ministeri puolestaan totesi, että suomalaiset kuluttavat aivan liikaa energiaa ja hukumme roskiin. Kolmas pointti ansaitsi yleisöltä hersyvät naurut.
”Lepakot ja pöllöt pystyvät suunnistamaan paremmin öisin, kun sammutamme valot”, Mykkänen lohkaisi.
Ministeri sai kekseliäällä vastauksellaan pisteen. Muuten kisa jatkui hyvin tasaisena, ja joukkueet olivat lähes koko ajan rinta rinnan. Loppua kohden nuoret ottivat jopa pientä etukiriä ministeristä.
Talouskasvulla vähennetään köyhyyttä
Kilpailijat pohtivat myös talouskasvun osuutta köyhyyden poistamisessa ja sitä, voidaanko Suomi nähdä kestävän kehityksen mallimaana. Ressun lukiolaisilla tuntui olevan paljon tietoa Suomen kansainvälisestä asemasta.
”Suomi on ollut aktiivisena osana mukana YK:n toiminnassa jo kymmeniä vuosia”, Kuura Janhunen tiesi.
Nuorten mielestä Suomen toiminnassa erityisen hyvää on ollut, että muita yritetään auttaa kokonaisvaltaisesti, ei vaan yhdessä asiassa tai kysymyksessä.
Ministeri pohjasi vastaustaan historiaan.
”100 vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että esimerkiksi Saksaan haettaisiin mallia Suomen opetusjärjestelmästä”, Mykkänen sanoi.
Ministeri hehkutti myös naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja äänioikeutta, jonka naiset saivat yhtenä ensimmäisistä valtioista maailmassa.
Jälleen ministerin kolmas pointti lipesi huumorin puolelle – mikä olikin visailussa täysin sallittua.
”Suomen hallitus on pitänyt talouskasvuaan pienenä, näin me annamme muille tilaa kasvaa”, Mykkänen totesi pilke silmäkulmassa ja yleisöä nauratti jälleen.
Vakavoiduttuaan ministeri kuitenkin totesi, että Suomi on todella hänen mielestään mallimaa, vaikka tekemistäkin vielä on.
”Talouskasvu on tärkein asia, jolla köyhyyttä poistetaan”, hän alleviivasi. Esimerkiksi hän nosti Kiinan vahvan talouskasvun ja äärimmäisen köyhyyden huomattavan vähenemisen.
Laittomia rahavirtoja
Viimeisessä kisan osiossa pohdittiin kehitysyhteistyömyyttejä. Totta vai tarua: kehitysmaista vuotaa 500 miljoonaa euroa laittomia rahavirtoja muualle vuosittain.
Molemmat joukkueet veikkasivat tarua – ja vastaus olikin aivan oikein. Tosiasiassahan kehitysmaista vuotaa karkeiden arvioiden mukaan hurjat 570-880 miljardia euroa vuodessa.
”Tilanne on siis huomattavasti pahempi, kuin tässä väitettiin”, visan juontaja Ronja Salmi alleviivasi.
Pääomapako on kehitysmaissa todellinen ongelma, johon yritetään puuttua muun muassa läpinäkyvyyttä lisäämällä.
Tiukka kisa päättyi lopulta hyvin niukasti ministerin voittoon pistein 12-11. Mykkänen kehui kuitenkin lukiolaisia kunnioitettavasta suorituksesta.
”Olisin totaalisesti hävinnyt teille vuosi sitten”, ministeri myönsi.