Globaali yritystoiminta on tällä hetkellä suurempaa kuin koskaan aiemmin ja yksityinen sektori jatkaa edelleen kasvuaan. Suurimmilla monikansallisilla yrityksillä on käytännössä jo enemmän valtaa, kuin yksittäisillä valtioilla. Globaalit bisnesvoimat ja markkinat ovat läsnä kaikkialla ja vaikuttavat läpileikkaavasti elämämme kaikkiin osa-alueisiin.
Kansalaisyhteiskunnalle yksityisen sektorin globaali kasvu ja vaikutusvalta asettavat uudenlaisia haasteita, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia, todetaan järjestöverkosto CIVICUSin tämänvuotisessa kansalaisyhteiskunnan tilaan ja toimintaedellytyksiin pureutuvassa raportissa (State of Civil Society Report).
Yksi selkeimmistä huolista keskittyy kansalaisyhteiskunnan rajoittamiseen: yritykset ovat vastuussa useista ihmisoikeusloukkauksista ja CIVICUS esittää pelkonsa siitä, että yritysten vallan kasvaessa myös ihmisoikeuspuolustajien kohtaamat ongelmat lisääntyvät.
”CIVICUS globaalin kansalaisyhteiskunnan äänitorvena korostaa, ettei valtioiden ja julkisen sektorin pitäisi rahoittaa investointeja, jotka voivat johtaa siihen, että kansalaisaktivisteja häiritään tai pahimmassa tapauksessa murhataan”, sanoo Kepan kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Auli Starck, joka osallistui CIVICUSin raportin julkaisukeskusteluun verkossa.
Suurien investointien yhteydessä yksittäisillä yrityksillä on myös vaikutusvaltaa päätöksentekijöihin, ja yhteisenä intressinä voi olla rajoittaa kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa suurhankkeista tai estää esimerkiksi mahdolliset protestit.
”Paljon on nyt keskusteltu siitä, että protestit ja mielenilmaukset ovat normaaleja, kun asioita kehitetään ja muutetaan. Protesteja ei pitäisikään heti rajoittaa, vaan nähdä ne osana keskustelua, jossa haetaan osapuolia tyydyttävää lopputulosta”, toteaa Starck.
Vastakkainasettelu ei ole ratkaisu
Yksityisiltä yrityksiltä odotetaan paljon myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon osalta. Kehitysrahoitusta jakavien valtioiden silmissä toiveet on yhä enemmän suunnattu siihen, että yritykset ratkaisevat suuria haasteita ja siksi niille on suunnattu myös aiempaa enemmän kehitysrahoitusta.
CIVICUSin yhtenä huolena on, että jatkossa päätöksiä tehdään yhä enemmän yritysten asettamien prioriteettien ja toiveiden mukaan, mikä voi osaltaan heikentää valtioiden tilivelvollisuutta omille kansalaisilleen.
Agenda 2030:n keskeinen viesti on, ettei ketään jätetä, mutta saavatko kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat äänensä kuuluviin, jos huomio keskittyy yksityisen sektorin kasvattamiseen ja talouskasvuun sen sijaan, että keskiössä on sosiaalinen ja taloudellinen yhdenvertaisuus sekä ihmisoikeuksien toteutuminen?
Toisaalta CIVICUS haluaa korostaa sitä, ettei vastakkainasettelu ole ratkaisu esiin nostettuihin huolenaiheisiin. Keskinäisriippuvassa maailmassa suuret haasteet, kuten ilmastonmuutos tai kasvava eriarvoisuus ovat yhteisiä. Niihin tulisi löytää myös yhteisiä ratkaisuja.
”Paljon keskustelussa korostettiin juuri yhteistyötä. Kansalaisyhteiskunnan pitäisi pyrkiä suorempaan vuoropuheluun yritysten kanssa ja kehittää hyviä menetelmiä yhteistyössä niiden kanssa. Kansainväliset rahoittajat, Suomi mukaan lukien, voisivat myös tukea vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä”, toteaa Starck.
”Toisaalta valtioiden tulisi reagoida mahdollisiin ongelmiin jo ennen tilanteen kriisiytymistä. On tärkeää, että yritysten kehityshankkeiden rahoittajat tuovat esimerkiksi ihmisoikeusrikkomukset julkisuuteen, silloin kun siihen on aihetta. Rahoittajien pitää kantaa vastuunsa myös seuraamuksista. Jos tilanne etenee siihen pisteeseen, että ihmisiä tapetaan, ei voi vain nostaa käsiä ilmaan”, jatkaa Starck tiivistäen raportin julkaisutilaisuudessa käydyn keskustelun.
Edistystä tapahtuu askel kerrallaan
Hyviä oppeja voi ammentaa niistä tapauksista, joissa yritykset ovat toimineet kansalaisyhteiskunnan kanssa tai puolustaneet niiden toimintatilaa. Esimerkiksi Adidaksella on jo oma linjauksensa, jossa se ottaa kantaa siihen, miten toimitaan ihmisoikeuspuolustajien kanssa.
”Keskustelussa tuotiin esiin myös Kambodzhan vaateteollisuus ja työntekijöiden protestit alhaisten palkkojen takia. Tuolloin Kambodzhan hallitus halusi rajoittaa protestointia, mutta vaateteollisuus asettui itseasiassa työntekijöiden puolelle ja vetosi hallitukseen väkivallan välttämiseksi”, kertoo Starck.
Eri maailmankolkista tulevia kansalaisjärjestöjä yhdistää edelleen varsin varauksellinen suhtautuminen yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa.
”CIVICUS muistuttaa siitä, että asiat etenevät yleensä askel kerrallaan. Yritysten omat, vapaaehtoisuuteen pohjaavat järjestelmät ovat ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, eikä niitä pitäisi heti tuomita, vaikkeivat ne olekaan vielä täydellinen ratkaisu olemassa oleviin ongelmiin”, toteaa Starck.
,
Mikä State of Civil Society Report?
Globaali järjestöverkosto CIVICUS julkaisee vuosittain tiettyyn pääteemaan keskittyvän raportin, joka keskittyy analysoimaan kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä globaalilla tasolla. Tänä vuonna raportin pääteemana oli kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori.
CIVICUSin jäsenenä Kepa on osallistunut raportin tekemiseen. Vuosittaisessa raportissa käsitellään yksityisen sektorin lisäksi muun muassa demokratian kriisiä ja kansalaisyhteiskunnan rajoituksia yleisellä tasolla. Kannattaakin vilkaista ainakin Suomen vihapuhetta käsittelevä juttu sivuilta 34-35.