2017-11-kehytax

Tahroja paperilla

Paratiisin paperit paljastivat jälleen yhden Finnfundin veroparatiisisijoituksen.

Teksti: Lyydia Kilpi, Niina Mäki Kuva: Hans Splinter

Kehitysrahoituslaitos Finnfund sijoitti kahdeksan miljoonaa euroa Caymansaarilla majailevaan rahastoon. Caymansaaret on Oxfamin mukaan maailman toiseksi pahin yritysverokeidas.

Finnfundilla on verovastuullisuuden osalta petrattavaa ainakin kahdessa isossa asiassa. Ensinnäkin sillä tulee olla selkeät työkalut sen varmistamiseksi, että kumppaniyritykset maksavat veronsa kehitysmaihin vastuullisesti. Toiseksi kehitysmaiden ja Suomen kansalaisilla tulee olla mahdollisuus seurata toteutuuko tämä periaate.

Verovälttelijöillä on suosikkifraasi: ”toimimme kaikkien lakien mukaan”. Suuri osa verovälttelystä onkin muodollisesti laillista. Kansainvälisen verojärjestelmän ja kansallisten lainsäädäntöjen puutteet mahdollistavat aggressiivisen verosuunnittelun, minkä vuoksi kehitysmaat menettävät vähintään sata miljardia dollaria vuodessa. Etenkään kehitysyhteistyössä verovastuullisuus ei siis voi rajoittua lain noudattamiseen.

***

Kehityspolitiikan selonteko  määrittelee Suomen kehityspolitiikan tavoitteeksi äärimmäisen köyhyyden poistamisen, eriarvoisuuden vähentämisen sekä ihmisoikeuksien toteutumisen. Hallituksen uusi painotus on houkutella yrityksiä entistä enemmän mukaan kehitysyhteistyöhön. Samalla kun muusta kehitysyhteistyöstä on leikattu, on yksityisen sektorin tukeen ohjattu merkittävästi lisää rahaa kehitysyhteistyön finanssisijoituksina. Viime vuonna tästä rahasta 130 miljoonaa ohjattiin Finnfundille, vuonna 2017 leijonanosa menee Maailmanpankkiryhmän IFC:lle.  

Kehitysyhteistyön leikkaukset tarkoittivat satojen hankkeiden alasajoa ja esimerkiksi YK-järjestöjen tukea leikattiin pahimmillaan yli 90 prosenttia. Myös Suomen ykkösprioriteetiksi mainittu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen rahoitus on romahtanut viimeisten vuosien aikana yli 230 miljoonalla. Apu köyhimmille maille on notkahtanut alle kansainvälisten sitoumustemme.

Kehitysmaiden tukeminen verotulojen keräämisessä on yksi Suomen kehityspolitiikan tavoitteista. Tämä on hyvä asia. Verotus ja kehitys -toimintaohjelmassa todetaan, että laittoman veronkierron lisäksi verovälttely heikentää kehitysmaiden mahdollisuuksia tarjota julkisia palveluita.

***

Luodut työpaikat ja kehitysmaihin maksetut verot ovat yksityisen sektorin kehitysyhteistyön tuloksista eniten mainittuja. Finnfundkin kertoo mielellään, kuinka paljon veroa yritykset, joihin se on sijoittanut, maksavat kehitysmaihin. On hyvä, että tätä tietoa kerätään. Könttäsummia olennaisempaa on kuitenkin se, ovatko yritykset maksaneet oikean määrän veroa. Tästä ei kenelläkään, ei välttämättä edes Finnfundilla, ole tällä hetkellä tietoa. Finnfundin tulee edellyttää kumppaneiltaan maakohtaisten veroraporttien, todellisten omistajien ja rahastorakenteiden julkistamista.

Kehitysyhteistyön avoimuus- ja tuloksellisuuspelisääntöjen tulee päteä myös apuvaroja käyttävään Finnfundiin. On täysin kestämätöntä, että me tavalliset suomalaiset emme voi seurata kuinka verorahojamme käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan köyhyyden vähentämiseksi.

Finnfundin tulee olla osa ratkaisua, ei ongelmaa. Kun kehitysrahoittaja toimii samoilla periaatteilla kuin yksityinen sijoittaja, se päätyy ylläpitämään eriarvoisuutta syventävää veroparatiisitaloutta. Silloin se syö pohjaa omilta tavoitteiltaan ja Suomen koko kehityspolitiikan päämääriltä.

Kepan ja Finnwatchin kommentit Finnfundin verokeskustelupaperiin (26.9.)

Järjestöjen suositukset Finnfundin omistajaohjaukseen