Maailman ilmanlaatua arvioiva The State of Global Air 2018 -raportti maalaa synkkää kuvaa ilmasta, jota hengitämme.
Yli 95 prosenttia maailman väestöstä eli noin seitsemän miljardia ihmistä elää alueilla, joilla ilman pienhiukkasten määrä ylittää Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset, raportin toteuttanut Health Effects Institute HEI arvioi.
Raportissa tarkastellaan vuotta 2016. Tuolloin pitkäaikainen altistuminen ulkoilman saasteille vaikutti arviolta 6,1 miljoonaan kuolemaan ympäri maailmaa.
Ilmansaasteet ovat maailman suurin ympäristöstä aiheutuva terveysriski. Viime vuosina erityisesti Kiinan ja Intian suurkaupunkien saastepilvet ovat keränneet kansainvälistä huomiota.
Globaalisti yleisimpiä kuolinsyitäkin tarkasteltuna ilmansaasteet yltävät kaikista terveysriskeistä jo neljännelle sijalle. Kärjessä ovat korkea verenpaine, huono ruokavalio sekä tupakointi.
Kehitysmaiden asukkailla tuplataakka
Tämänvuotisen raportin keskiössä ovat ulkoilman saasteiden lisäksi myös sisäilman saasteriskit, jotka riivaavat etenkin köyhiä ja keskitulotason maita Afrikassa ja Aasiassa. Näillä alueilla esimerkiksi ruoanlaittoa harjoitetaan paljon sisätiloissa ja koteja lämmitetään muun muassa hiiltä, puuta ja lantaa apuna käyttäen.
Vuonna 2016 noin 2,5 miljardia eli yksi kolmesta maailman ihmisestä altistui juuri kiinteiden polttoaineiden kuten puun tai puuhiilen aiheuttamille saasteille.
Ilmansaasteet muodostavat hyvin merkittävän terveysriskin globaalilla tasolla, ja tämän ovat huomioineet eri toimijat Maailmanpankista WHO:hon, HEIn puheenjohtaja Dan Greenbaum totesi järjestön tiedotteessa.
”Eikä tämä riski ole yhtä ilmeinen missään muualla kuin kehitysmaissa, joissa kolmannes maailman väestöstä kohtaa tuplataakan sekä sisäilman että ulkoilman saasteista”, Greenbaum sanoi.
Myös arvostetussa lääketieteen journaalissa Lancetissa vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että lähes yksi kuudesta maailman kuolemasta liittyy saasteisiin jossain muodossa – oli kyse sitten ilmasta, vedestä tai maaperän saasteista. Tässäkin tutkimuksessa alleviivattiin saastetaakkaa juuri maailman köyhimmissä maissa, kun 92 prosenttia saasteisiin liittyvistä kuolemista raportoitiin matalan ja keskitulotason maissa. Lancetin tuorein raportti aiheesta pyrkii pureutumaan yhä enemmän keinoihin, joilla näihin synkkiin lukuihin pystyttäisiin vastaamaan.
WHO:n viimevuotinen raportti huomautti, että ympäristölle haitalliset saasteet maksavat 1,7 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen hengen.
Kiina paransi lievästi, Intia ei
YK:n kestävän kehityksen kolmas tavoite on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Se sisältää maailman yhteisenä tavoitteena vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia.
Suomessa saastetasot pysyvät vielä tuoreen raportin mukaan WHO:n suositusten alapuolella. Suomen hallitus on myös linjannut, että Suomi aikoo luopua hiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa, mahdollisesti jo aiemminkin.
Kiina ja Intia ovat tuoreen raportin mukaan yhdessä vastuussa puolesta maailman saastekuolemista. Intia hätyyttelee jo Kiinaa hurjissa lukemissa, kun kummassakin maassa noin 1,1 miljoonaa ihmistä kuoli ennenaikaisesti ulkoilman saasteiden takia vuonna 2016.
Kiina on saanut aikaan alustavaa edistystä, sillä sen ilmansaasteet ovat alkaneet laskea raportin mukaan hieman. Sen sijaan Pakistanissa, Bangladeshissa ja Intiassa on koettu pahimpia saastetasoja sitten vuoden 2010.
Mikä neuvoksi?
Sekä teollisuudesta, asumisesta että liikenteestä syntyy myrkyllinen cocktail, joka aiheuttaa ilmansaasteita ja terveysongelmia – ja pahimmillaan kuolemia.
Esimerkiksi Kiinassa suurimmat ongelmat syntyvät tuoreen raportin mukaan hiilenpoltosta. Teollisuussektori on tähän suuri syypää, mutta myös kotitalouksien hiilen ja biomassan poltto on merkittävä saasteiden lähde. Asiantuntijat suhtautuvat skeptisesti siihen, että tilanne tulisi muuttumaan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, vaikka Kiinan politiikassa tapahtuisi merkittäviäkin suunnanmuutoksia.
Intiassa ongelmat ovat enemmän lähtöisin juuri kotitalouksista, sillä biomassan poltto asuinnoissa aiheuttaa maan suurimmat saasteongelmat.
Raportti suosittaakin, että keinoja maailman ilmansaasteiden vähentämiseksi ei pitäisi kohdistaa pelkästään suuriin hiilenpolttolaitoksiin ja teollisuuteen vaan myös hiilen ja biomassan pienimuotoisempaan käyttöön esimerkiksi lämmityksessä ja ruoanlaitossa maailman miljoonissa kotitalouksissa.
Juttua muokattu 23.4.2018: Lisätty tieto Lancetin tuoreimmasta saasteraportista.
,
Fakta: Ilmastonmuutoksen ja saasteiden yhteys
Suurkaupunkien yllä vellovat sumupilvet on monille tutuin ja näkyvin ilmansaasteiden muoto. Saasteita on kuitenkin hyvin erilaisia, osa näkyviä ja osa näkymättömiä, jotka osaltaan vaikuttavat myös ilmaston lämpenemiseen.
Yleisesti mikä tahansa aine, jota ihmiset tuottavat ilmakehään ja jolla on haitallisia vaikutuksia eläviin olentoihin ja ympäristöön, on ilmansaastetta.
Ilmansaasteet ja ilmastonmuutos ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Hiilidioksidipäästöjen (CO2) pääasialliset lähteet eli fossiilisten polttoaineiden louhinta ja polttaminen eivät ole pelkästään ilmastonmuutoksen keskeisiä kiihdyttäjiä vaan myös merkittäviä ilman epäpuhtauksia eli saasteita.
Hiilidioksidi on merkittävin ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista. Sitä esiintyy ilmakehässämme luontaisesti, mutta teollistumisen myötä sitä syntyy yhä enemmän kaikessa palamisessa – esimerkiksi fossiilisia polttoaineita käyttävistä voimaloista ja auton moottoreihin.
Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan Suomen vuoden 2016 päästöistä 82 prosenttia oli hiilidioksidia, ja kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Suomen päästöt nousivat kuusi prosenttia vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna.