Kepan pöytä keskustan puoluekokouksessa
Kepan asiantuntijat Pauliina Savola ja Anna-Stiina Lundqvist keskustan puoluekokouksessa. Kuva: Kepan asiantuntijat Pauliina Savola ja Anna-Stiina Lundqvist keskustan puoluekokouksessa.

Pöhinää puoluekokouksissa

Kepan vaikuttajat osallistuivat kesäkuussa kolmeen puoluekokoukseen. Mitä jäi käteen?

Teksti: Lyydia Kilpi, Anna-Stiina Lundqvist, Pauliina Savola

Sotkamon suurin ja kaunein

Onko koolla väliä? Niin voisi ajatella, jos on uskominen niitä keskustalaisia, jotka toistelivat toistelemasta päästyään Sotkamon puoluekokouksen olevan maailman suurin. Onhan se kieltämättä vaikuttavaa, kun väkeä riittää lähes neljäntuhannen verran ja lippukulkueelle ei näy loppua.  

Tunnelma oli leppoisan sukukokousmainen ja järjestöosallistujat saivat tuntea itsensä tervetulleiksi. Puoluekokousväestä moni tunsi järjestömme ja oli vilpittömän kiinnostunut keskustelemaan toiminnastamme ja tavoitteistamme tulevia eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaneuvotteluja koskien. Myös käytännönläheinen  Agenda 2030 –seurantaraportti oli monen kuntatasolla vaikuttavan osallistujan mieleen.
 
Miltä sitten itse kokous näytti globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta? Juha Sipilän puhe ei juuri katsonut Suomen rajojen ulkopuolelle. Se oli sinänsä ymmärrettävää, olihan se kohdistettu kenttäväelle. Pääministeriltä kuitenkin odottaisi myös laajempaa katsantokantaa, kolkuttelevathan niin Euroopan neuvoston kuin Euroopan unioninkin puheenjohtajuuskaudet jo nurkan takana.

Tätä onneksi löytyi puoluehallituksen vastauksesta Pirkanmaan keskustanuorten aloitteeseen kehitysyhteistyömäärärahojen nostosta: ”Puoluekokous pitää kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista 1 prosenttiin seuraavan 4 vuoden aikana epärealistisena, mutta yhtyy aloitteen henkeen kehitysyhteistyön tärkeydestä ja taloudellisen lisäpanostuksen tarpeesta.”  

Saman vahvisti pääministeri Sipilä linjapuheessaan ja totesi, että keskusta kannattaa kehitysavun nostoa asteittain kohti 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Kokouksessa astui esiin myös uusi, virkistävän rohkea Vihreä Aalto 2.0 -liike, joka haluaa uudistaa puolueen ympäristöpolitiikkaa. Vesivoima, turve ja avohakkuut puhuttivat tilaisuudessa, josta ei soraääniä puuttunut.  

Yksi liikkeen perustajista Riku Eskelinen toteaa Suomenmaassa: ”Tänä päivänä kohtuullisempaa elämäntapaa puolustavaa, rohkeasti asioista puhuvaa ja ratkaisuja tarjoavaa keskustalaista ympäristöliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan.” Hatunnosto innostuneille uudistajille!

,

Keskustanuoret Leevi Deppner ja Eero Hongisto valitsivat yhteiset suosikkinsa hallitusohjelmatavoitteistamme: vero-oikeudenmukaisuus ja yritysvastuu.

Kuva:

Kepa

,

Turkulaispoliitikkojen kotikonnuilla 

Kokoomuksen puoluekokoukseen Turun Logomoon lähdimme yhdessä Pelastakaa lapset -jäsenjärjestömme kanssa. Tavoitteenamme oli erityisesti tehdä tutuksi yritysten ihmisoikeusvastuuta.
 
Lähtöasetelma oli mainio, sillä kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén oli samalla viikolla julkaissut blogikirjoituksen, jossa hän ehdottaa, että laki ihmisoikeusvastuusta voisi olla suomalaisyrityksille kilpailuvaltti. Sirén on muuten kotoisin Turusta, kuten myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. 

Uudelleen puheenjohtajaksi valittu Orpo kiittikin linjapuheessaan ”kasvattajajoukkuettaan” eli vanhempiaan, jotka kävivät myös kokouspaikalla. Orponkaan puheessa ei globaali vastuu valitettavasti juuri kuulunut, vaikka toki hän linjasi, että ”velvollisuutemme on pitää huolta, että tuleville sukupolville maailma on puhtaampi, turvallisempi ja tasa-arvoisempi kuin tänään”.  

Kiinnostavaa oli, että Orpo nosti esiin globalisaation häviäjät ja viittasi ilmeisesti Trumpiin ja perussuomalaisiin puhuessaan nationalismista, protektionismista ja rasismista ammentavista poliittista voimista.  

Kahtiajako häviäjiin ja menestyjiin on maailmanlaajuinen. Varallisuus kasautuu äärimmäisen rikkaille, jotka hyötyvät globaalin talouden valuvioista, kuten veroparatiiseista ja työntekijöiden matalista palkoista. Kaikista köyhimmät eivät pääse kiinni globalisaation hyötyihin samalla tavalla. Reilummat talouden pelisäännöt voisivat vahvistaa myös tahtoa kansainväliseen yhteistyöhön.

,

Kepan vero- ja yritysvastuusasiantuntija Lyydia Kilpi keskusteli kokoomuslaisten kanssa Logomossa.

Kuva:

Kepa

,

Vieraana vihreässä lähiössä

Vihreiden puoluekokous järjestettiin rouheassa lähiössä, Vantaan Korsossa. Väkeä oli kahdeksan kertaa vähemmän kuin Sotkamossa, mutta menoa ja meininkiä ei puuttunut Vantaaltakaan. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden suojelemista.

Puheenjohtaja Touko Aallon puhe keskittyi kotimaan haasteisiin, vaikka Aalto lupasikin, että vihreät on solidaarisuuden puolella ”nyt ja aina”. Toivomme, että ennen tulevia eduskuntavaaleja keskustelu ulottuisi rohkeasti äänestäjän oman navan ympäriltä ja rajojemme sisäpuolelta kohti keskinäisriippuvaista, yhä haastavampien ongelmien parissa painivaa maailmaa.  
 

,

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto valitsi ilmastonmuutoksen ja vero-oikeudenmukaisuuden Kepan globaalikakkarasta.

Kuva:

Kepa

,

Europarlamentaarikko Heidi Hautala muistutti omassa puheenvuorossaan, että ”tässä maailmanajassa EU:n on pidettävä sopimuksista kiinni yhä tiukemmin ja yhä yhtenäisemmin. Kansainvälisen järjestelmän romuttamiseen ei pidä vastata samalla mitalla. Ohjeet maailman parantamiseen ovat jo olemassa: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Ja niistä on pidettävä kiinni yhä tiukemmin.”  

Hautala myös korosti, että yrityksiltä on edellytettävä, että ne huolehtivat toimintansa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista.

Kolmessa kesäkuun kokouksessa hyväksyttiin myös keskustan ja kokoomuksen periaateohjelmat sekä vihreiden poliittinen ohjelma. Niiden pohjalta puolueet työstävät vaaliohjelmiaan sekä tavoitteitaan hallitusneuvotteluihin.   

Syksyllä perkaamme ohjelmat läpi ja arvioimme, kuinka niiden pohjalta voi lähteä rakentamaan politiikkaa, joka torjuu ilmastonmuutosta, purkaa epätasa-arvoisia talouden rakenteita ja vahvistaa kaikkein köyhimpien elämän edellytyksiä sekä kansalaisyhteiskuntaa Suomessa ja globaalisti.