Valtion talousarvioesitys on julkaistu tänään 9. elokuuta.
Esityksessä arvioidaan vuoden 2019 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi 0,41 prosenttia bruttokansantulosta. Viime vuoden arviossa luku oli vielä 0,39 prosenttia, joten maailman köyhimmille suunnatun rahoituksen osuus valtion budjetista kasvaa hiukan, mutta se on vieläkin kaukana 0,7 prosentin sitoumuksesta. Myönteistä kuitenkin on, että sitoumus löytyy edelleen esityksestä – tosin yhä muotoiluna ”pitkällä aikavälillä”.
Esitys painottaa muun muassa, että kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä avoin ja toimiva julkinen hallinto, veronkantokyky ja julkiset palvelut, hyvä oikeusjärjestelmä, riippumaton media ja vapaa kansalaisyhteiskunta ovat edellytyksiä kehitykselle ja rauhalle.
Tästä huolimatta näiden teemojen vahva, ulkoministeriönkin evaluoinneissa tehokkaaksi ja tulokselliseksi todettu kansalaisjärjestösektori ei saa useissa muissa käyttösuunnitelmakohdissa jo näkyvää määrärahalisäystä.
Järjestörahoituksen osuus laski edellisvuoteen verrattuna prosentilla eli 11,1 prosenttiin. Järjestöille korvamerkitty summa on 65 miljoonaa. Summa on säilynyt samana vuodesta 2016. Järjestöjen osuus kaikesta kehitysyhteistyöstä on nyt alimmillaan sitten vuoden 2002, ainoastaan 6,6 prosenttia.
Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa on vuoden 2019 hallitusohjelmatavoitteissaan suositellut kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rahoituksen kasvattamista viiteentoista prosenttiin Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä.
Myönteistä esityksessä on, että humanitääriselle avulle myönnetään edellisvuoteen verrattuna kaksi miljoonaa lisärahoitusta. Myös ilmastokestävyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön tavoiteosuudet ovat nousseet hieman.
Kunnianhimon taso voisi kuitenkin olla huomattavasti korkeammalla etenkin sukupuolten tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuudessa, jonka ennakoidaan olevan sekä tänä- että ensi vuonna 35 prosenttia.
Tämä on kaukana EU:n tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman tavoitteesta, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvon tulee olla joko merkittävä osa- tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa kaikista uusista ohjelmista vuoteen 2020 mennessä. Myös Kehityspoliittinen toimikunta on linjannut, että Suomen tulee sitoutua EU:n tavoitteeseen.
Samaan aikaan kun yrityksiä on vaikea saada panostamaan hauraimpiin valtioihin ja kansalaisjärjestöjen rahoitus polkee paikallaan, on myös valtio vähentänyt panostustaan kaikkein köyhimmille. Suomen osuus vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdistetun kehitysyhteistyön maksatusten osuudesta bruttokansantulosta on laskenut edelleen hälyttävästi 0,13 prosenttiin.
Suomi ei myöskään pyri nostamaan tavoitettaan tämän vuoden tasosta kuin 0,14 prosenttiin. Suomi ei siis ole päässyt tällä vaalikaudella lähellekään sitoumustaan tukea LDC-maita 0,2 prosentilla bruttokansantulosta.
Myöntö- ja sopimusvaltuuksista kohdistetaan tulevana vuonna lähes puolet monenkeskiselle kehitysyhteistyölle. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus eivät tule saamaan valtuuksia tulevana vuonna lainkaan, samalla kun kyseisten toimintojen rahoitusta on entisestään leikattu.
Myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön vuoden 2019 valtuustarve on kuluvaa vuotta huomattavasti pienempi, koska ensi vuodelle ei ajoitu hakukierrokseen liittyvää päätöstä. Korkotuki-instrumentille myönnetään edelleen vuoteen 2017 verrattuna yli kaksinkertainen 12,8 miljoonan määräraha.
14.8.2018 klo 9.20: Tekstiä korjattu niin, että lause ”kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön myönnetyt valtuudet ovat laskeneet huomattavasti vaikeuttaen näin entisestään järjestöjen toiminnan pitkäjänteisyyttä” on korvattu lauseella ”kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön vuoden 2019 valtuustarve on kuluvaa vuotta huomattavasti pienempi, koska ensi vuodelle ei ajoitu hakukierrokseen liittyvää päätöstä”.
,
,
Tärkeimmät kehitysyhteistyötärpit vuoden 2019 talousarvioesityksestä
Hallitus pitää edelleen pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle nousee edellisvuoden 536,8 miljoonasta 586 miljoonaan euroon. Kehitysyhteistyön kokonaisrahoitus nousee 990,9 miljoonaan euroon.
Kansalaisjärjestöjen rahoitus pysyy edellisvuosien budjettien 65 miljoonassa eurossa.
Myöntö- ja sopimusvaltuudet nousevat edellisvuoden 404,5 miljoonasta 416,4 miljoonaan euroon.
Kansalaisjärjestöjen osalta myöntö- ja sopimusvaltuuksia lasketaan huomattavasti 172 miljoonasta 4,4 miljoonaan euroon.
Korkotuki-instrumentille on budjetoitu 12,8 miljoonaa euroa. Instrumentin osuus myöntö- ja sopimusvaltuuksista on 18 miljoonaa euroa.
Suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus menettävät edelleen rahoitustaan käyttösumman laskiessa 4,2 miljoonasta neljään miljoonaan euroon.
Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus saavat hieman lisärahoitusta käyttösumman noustessa 1,9 miljoonasta 2,1 miljoonaan euroon.