EU-lippuja edustajalla
Kuva: Meppikahvit Mirja Vehkaperän kanssa monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Poliittinen ohjelma ohjaa EU:ta väärään suuntaan – järjestöt vaativat Eurooppaa kestävälle polulle

Romania, Suomi ja Kroatia ovat julkaisseet poliittisen ohjelmansa maiden EU-puheenjohtajuuskausille 2019-2020. Maiden yhteiset painopisteet eivät ehdota radikaaleja muutoksia EU-politiikassa vaan jatkavat nykyistä talouskasvua ja työpaikkoja painottavaa linjaa. Eurooppalaiset järjestöt vaativat maita panostamaan ihmisoikeusperustaiseen politiikkaan, joka tähtää kansalaisten hyvinvointiin planeettamme kantokyvyn rajoissa.

Romania, Suomi ja Kroatia toimivat EU:n puheenjohtajamaina eli niin kutsuttuna triona tammikuusta 2019 kesäkuuhun 2020. Jokainen maa toimii neuvoston puheenjohtajana kuusi kuukautta. Hiljattain julkaistu poliittinen trio-ohjelma tulee ohjaamaan myös jokaisen maan omien painopisteiden valintaa puheenjohtajuuskausille.

Puheenjohtajamaina Romania, Suomi ja Kroatia voivat vaikuttaa EU-politiikkaan erityisesti valitsemalla Euroopan unionin neuvoston agendalle nostettavat aiheet. Yhteisiksi painopisteiksi maat ovat valinneet työpaikkojen lisäämisen, kasvun ja kilpailukyvyn Euroopassa, kansalaisten suojelun ja turvallisuuden, energiasektorin yhteistyön sekä EU:n globaalin roolin.

”Vaikka painopisteet eivät ehdota radikaaleja muutoksia EU:n talouskasvuun tähtäävälle linjalle, löytyy ohjelmasta hyvääkin: Romania, Suomi ja Kroatia korostavat ohjelmansa alussa eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia”, kertoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.

”Toisaalta ihmisoikeusnäkökulma on taas aivan hukassa muuttoliikkeen kohdalla, jota käsitellään vain turvallisuusuhkana! Olemme hyvin pettyneitä tällaiseen epäjohdonmukaisuuteen”, jatkaa Lappalainen.

Romanian, Suomen ja Kroatian ohjelma lupaa maiden myös edistävän kestävää kehitystä Euroopassa puheenjohtajuuskausiensa aikana. EU toimi muutama vuosi sitten globaalina suunnannäyttäjänä kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen neuvotteluissa.

Järjestöt ovat olleet hyvin huolissaan siitä, ettei EU-politiikka kulje tällä hetkellä sellaiseen suuntaan, että unioni voisi saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja toimia maapallon lämpötilan rajoittamiseksi 1,5 asteeseen

”Odotamme, että sitoumus kestävään kehitykseen näkyy käytännössä EU:n päämiesten keskustelussa unionin tulevaisuudesta. Romanian, Suomen ja Kroatian tulee myös varmistaa, että ensi vuonna laadittava Euroopan komission sisältää suunnitelman Kestävä Eurooppa 2030 -strategiasta, joka on linjassa Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa”, kertoo Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner.

Seuraavat vuodet tulevat olemaan kriittisiä Euroopan tulevaisuuden suunnan määrittelyssä. Demokraattiset perusarvot on asetettu kyseenalaisiksi ja tilastojen mukaan eriarvoisuus lisääntyy Euroopassa. Samalla rasistiset liikkeet ovat lisänneet kannatustaan ja kansalaisyhteiskunnan tila kapenee useissa maissa.

Järjestöt Romaniassa, Suomessa ja Kroatiassa ovat yhdistäneet voimansa ja kampanjoivat tulevien puheenjohtajuuskausien aikana ihmisoikeuksien, kehitysyhteistyön, kansalaisyhteiskunnan tilan ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Suomesta mukana on Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, joka syntyi entisten Kehyksen ja Kepan yhdistäessä voimansa.

”Ohjelmassaan Romania, Suomi ja Kroatia ohittavat täysin kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvat paineet Euroopassa ja Suomessa. Järjestöjä ei myöskään nähdä yhteistyökumppaneina kestävän kehityksen edistämisessä ja globaaleihin haasteisiin vastaamisessa. Toivomme, että yhteisellä hankkeellamme voimme tuoda järjestöjen äänen kuuluviin EU-politiikassa”, kertoo romanialaisen FOND-järjestön puheenjohtaja Stefan Cibian.

Lisätietoja

Jussi Kanner
kestävän kehityksen asiantuntija, Fingo
jussi.kanner@fingo.fi
+358 40 7544 883