Agenda 2030 velvoittaa löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin nopeasti, ja ilmastonmuutoksen tapaiset ongelmat olisi pitänyt ratkaista jo eilen. Kykyä uudenlaiseen ajatteluun ja uusia ideoita tarvitaan kipeästi.
Innovaatioiden ominaisuus on skaalautuvuus. Toisin sanoen ne ovat tuotteita tai palveluita, joiden vaikutukset voivat lisääntyä hyvin pienellä resurssien lisäämisellä. Tätä tarvitaan viheliäisten ongelmien ratkaisuun.
Tässä viisi vinkkiä järjestöjen innovaatiotyöhön.
Tuo erilaiset toimijat yhteen
Yritysmaailmassa innovaatioita pyritään vauhdittamaan rakentamalla tiimejä, joissa on ihmisiä mahdollisimman erilaisista taustoista. Tämä voi tapahtua perustamalla yhteisöllinen työskentelytila, jossa koetaan yllättäviä, hyödyllisiä kohtaamisia erilaisten ihmisten kesken.
Innovaatioekosysteemeissä erilaiset yritykset, tutkimusorganisaatiot ja rahoittavat tahot toimivat yhdessä samankaltaisten päämäärien eteen. Suomessa esimerkiksi VTT on käynnistänyt kahdeksan erilaista innovaatioekosysteemiä energian, biotalouden ja ruoantuotannon kaltaisten teemojen ympärille.
Toisin kuin Steve Jobsin kaltaisia yritysjohtajia ympäröivät henkilökultit antavat ymmärtää, innovaatiot ovat äärimmäisen harvoin yhden nerokkaan mielen tuotteita. Innovaatiot vaativat tiukkaa ryhmätyötä monen alan ammattilaisilta, ja mahdollisimman erilaisten näkökulmien törmäyttämistä.
Onko sinun järjestössäsi tapana pohtia asioita omalla porukalla tai kotoisissa järjestöverkostoissa? Astu ulos mukavuusalueelta ja juttele asioista niiden ihmisten kanssa, joilla ei ole hajuakaan mitä tarkoittavat globaalikasvatus, ohjelmatyö tai MEAL (Monitoring, Evaluation, Accountability and Learning).
Luo yhdessä sidosryhmien kanssa
On tärkeää havaita juuri oikeat ratkaistavat ongelmat. Niitä ei voi löytää ilman läheistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Yhteiskehittäminen eli co-creation on prosessi, jossa ongelmat määritellään ja ratkaisut löydetään yhdessä kohde- tai asiakasryhmän kanssa.
Hyvänä uutisena mainittakoon, että järjestöt ovat tässä usein parempia kuin yritykset: osallisuus on monien globaalin oikeudenmukaisuuden kanssa työskentelevien järjestöjen dna:ssa.
Kyseenalaista kuitenkin omasta strategiasta löytyvät kauniit sanat osallisuudesta: miten teidän järjestössänne ihan oikeasti suunnitellaan yhdessä kohderyhmän tai kumppaneiden kanssa tai kuunnellaan heidän tarpeitaan?
Opettele innovaatioprosessi
Innovaatiot voivat syntyä kuin Pelle Pelottoman ideat: yhdessä väläyksessä. Useimmiten innovaatioiden synnyttämiseen tarvitaan niin sanottuja iteratiivisia eli toisteisia prosesseja, joissa alkuperäistä ideaa pyöritellään useita kierroksia ja kerätään aina välillä palautetta käyttäjiltä. Lopullinen tuote tai palvelu voi olla hyvinkin erilainen kuin alkuperäinen idea.
Tunnettuja innovaatioprosesseja ovat esimerkiksi viisivaiheinen Design Thinking ja Lean Startup, jossa ajatus on lähteä toteuttamaan ideaa ilman paljon aikaa vievää suunnitteluprosessia tai vakaata rahoituspohjaa. Lean Startupin etuna on, että palvelun tai tuotteen konseptista saa välitöntä palautetta, mikäli se osoittautuu toimimattomaksi.
Myös järjestöt voivat hyötyä tutustumisesta innovaatioprosesseihin – niitä voi hyvin hyödyntää myös hanketyössä.
Esimerkiksi Lean Startup -prosessi on erityisen hyödyllinen vähillä resursseilla toimiville organisaatioille, jotka työskentelevät monimutkaisissa, nopeasti muuttuvissa ympäristöissä, joissa muutosten ennakointi on vaikeaa. Juuri niin kuin järjestöt!
Suomalaisista järjestöistä Plan International Suomi on käyttänyt palvelumuotoilua kehitysinnovaatioiden luomisessa. Tutustu innovaatioprosesseihin ja mieti, miten niitä voisi hyödyntää hankesuunnittelussa.
Testaa prototyypin avulla
Innovaatiota kehitellessä ideaa ei kannata haudutella ja yrittää kehittää siitä täydellistä. Innovaatiomaailmassa keskeinen käsite on MVP eli minimum viable product, joka on mahdollisimman yksinkertainen versio uudesta tuotteesta tai palvelusta. MVP:tä testataan käyttäjillä ja parannetaan heidän palautteensa perusteella.
Prototyyppien idea on esitellä uusi tuote tai palvelu sen potentiaalisille käyttäjille ja kerätä palautetta ennen kuin kallis tuotantoprosessi käynnistyy.
Prototyyppi voi olla vaikka uuden tuotteen valemainos, legoista rakennettu installaatio tai pieni näytelmä, johon kohderyhmän edustaja osallistuu. Teknologiaprojekteihin löytyy omat helppokäyttöiset prototyyppisovelluksensa, esimerkiksi Marvel App.
Mieti, minkälaisen prototyypin voisit tehdä hankeideastasi ja miten voisit ottaa käyttäjät mukaan testaamaan sitä.
Tule mukaan Fingon innovaatiokiihdyttämöön!
Tuntuivatko vinkit epäselviltä? Ei huolta, sillä voit tulla mukaan oppimaan Fingon innovaatiokiihdyttämöön Fingo Innovation Challengeen, joka käynnistyy syyskuussa 2019 ja huipentuu helmikuussa 2020.
Kilpailuun osallistuvat järjestöt pääsevät mukaan käynnistystyöpajaan (bootcamp), jossa opitaan kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille suunnattu innovaatioprosessi. Osallistujat saavat tukea innovaation skaalamiseen ja ihmiskeskeiseen suunnitteluun mentoreilta.
Ilmoittautuminen alkaa kesäkuussa, seuraa Fingon viestintää!
Lisätietoja
Salla Kuuluvainen
asiantuntija, innovaatiot ja kehitys
salla.kuuluvainen@fingo.fi
+358- 50 317 6724