Suomella on tällä hallituskaudella – ja erityisesti EU:n puheenjohtajana – merkittävä rooli reilun ja kestävän kehityksen edistämisessä.
Tulevien vuosien suuret linjat hallitusohjelmassa sisältävät hyviä kirjauksia siitä, miten suomalaiset voivat olla mukana ratkaisemassa globaaleja haasteita: ilmastonmuutosta, köyhyyttä, eriarvoisuutta. Me järjestöt haluamme olla tukemassa ja tekemässä tätä muutosta yhdessä uuden hallituksen kanssa.
Suomalaisten kehitysyhteistyön kattojärjestö Fingo edustaa noin 300 suomalaista kansalaisjärjestöä, jotka työskentelevät kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa Suomessa ja maailmalla.
Riippumattomat arvioinnit osoittavat, että suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan monipuolisia tuloksia kustannustehokkaasti niin konfliktien vähenemisen, demokratian vahvistumisen kuin naisten aseman paranemisen saralla.
Olemme iloisia, että hallitus on valmis työskentelemään kansalaisyhteiskunnan toiminnan vahvistamiseksi. Moninainen, itsenäinen ja aktiivinen järjestökenttä on demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien perusta – ja se tukee myös kehityspolitiikan tärkeintä tavoitetta: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä.
On tärkeää, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kasvattamaan edellisen hallituksen leikkaamia kehitysyhteistyömäärärahoja kohti YK:ssa sovittua tavoitetta 0,7 prosentin osuutta bruttokansantulosta – ja 0,2 prosentin osuutta kaikkein köyhimmille maille.
Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja lupauksen pitäminen on tärkeää paitsi kaikkein köyhimpien, myös kansainvälisen vastuunkannon ja Suomen kansainvälisen maineen takia.
Vuoden 2015 rajut leikkaukset supistivat järjestöjen tukea noin 40 prosenttia, mikä tarkoitti, että yli sata kehitysyhteistyöhanketta lopetettiin ja yli miljoona ihmistä jäi vaille apua.
Onkin hienoa, että hallitus haluaa nyt lähteä korjaamaan tilannetta kasvattamalla järjestöjen rahoitusta 15 prosenttiin varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista. Satsaus järjestöihin kannattaa myös siksi, että ne keräävät näiden määrärahojen päälle yli 100 miljoonaa omaa rahoitusta ja lähes 500 000 tuntia vapaaehtoistyötä kehitysyhteistyöhön vuosittain.
Erityisen merkittävänä järjestöt pitävät hallitusohjelman kirjausta pitkäjänteisestä kehityspolitiikasta, jonka pohjana ovat YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet.
On myös edistysaskel, että Suomi vihdoin laatii selkeän aikataulutetun tiekartan näiden YK-tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehityksen kannalta on tärkeää ottaa kehittyvien maiden asema huomioon kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti Suomen ilmasto-, kauppa-, yritysvastuu- ja veropolitiikassa on tärkeää huomioida päätösten vaikutukset rajojemme ulkopuolella.
Toivomme, että voisimme tavata mahdollisimman pian ja keskustella yhteistyöstä tulevana hallituskautena. Kehitysjärjestöissä on valtavasti asiantuntemusta, osaamista ja verkostoja, joita tarjoamme enemmän kuin mielellämme yhteiseen käyttöön. Uskomme, että yhteistyöllä saavutamme parhaiten hallitusohjelmaan kirjatut kunnianhimoiset tavoitteet reilumman ja kestävämmän maailman edistämiseksi.
Juha-Erkki Mäntyniemi
Toiminnanjohtaja
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry