koululaisia Turkanassa
Kirkon ulkomaanapu tukee lasten ja nuorten koulutusta Kenian Turkanassa. Kuva: Kirkon ulkomaanapu tukee lasten ja nuorten koulutusta Kenian Turkanassa.

Järjestöjen kehitysyhteistyö 2018 yhdellä silmäyksellä

Mitä suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät kehittyvissä maissa? Missä maissa suomalaisjärjestöt toimivat? Tutustu Fingon julkaisemaan visualisaatioon ulkoministeriön rahoittamasta järjestöjen kehitysyhteistyöstä vuonna 2018.

Teksti: Pauliina Savola, Sanna Rekola

Jos suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö vuonna kiinnostaa, kannattaa tutustua juuri julkaistuun sivustoon.

Kokosimme yhteen tiedot ulkoministeriön myöntämästä hanke- ja ohjelmatuesta, viestintä- ja globaalikasvatustuesta, sekä ulkoministeriön myöntämän EU:n rahoittamien hankkeiden kansallista osuutta ja havainnollistimme asiaa visualisoimalla järjestöjen toimintamaat ja toimintasektorit.  

Tiedot pohjautuvat ulkoministeriön rahoituspäätöksiin ja vuosittaisiin myöntöihin. Lisäksi keräsimme ohjelmatukea saavilta järjestöiltä arvokasta lisätietoa heidän työstään. Iso kiitos kaikille tietoja toimittaneille järjestöille!

Tietojen koostaminen käsityönä ja lopussa tarkkuuta vaativa viimeistely on ollut useamman tiimin yhteispuristus ja vienyt kymmeniä työtunteja, mutta se kannatti. Toivomme, että sivusta hyötyvät niin järjestöt kuin laajempi yleisö. 

* * *

Vuonna 2018 Ulkoministeriö myönsi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön, globaalikasvatukseen ja kehitysviestintään käytettiin 65 miljoonaa euroa. Visualisoinnin avulla voi hahmottaa, mihin nämä verorahat käytetään. Tukea sai yhteensä 78 järjestöä 63 maassa toteutettaviin hankkeisiin.

Vuoden 2018 tietojen perusteella suomalaisten järjestöjen kolme kärkimaata rahallisen tuen määrällä mitattuna ovat:  

Uganda
Nepal
Somalia

Suosituimmat toimialat puolestaan ovat:

Rauha, demokratia ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen
Koulutus
Työ ja toimeentulo

Toimialojen osalta on tehty järjestöjen toiveesta pieniä muutoksia ja pienimpiä kategorioida on yhdistetty. Esimerkiksi viestintä ja kulttuuri -toimiala on sulatettu osaksi rauha, demokratia ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen -toimialaa. Toimialat eivät siksi ole täysin vertailtavissa aiempien vuosien vastaaviin.

Visualisointia tarkastellessa on myös hyvä muistaa, että ulkoministeriö ei ole järjestöjen ainoa rahoittaja eikä kehitysyhteistyö järjestöjen ainoa toimintamuoto. Luvuissa eivät näy esimerkiksi järjestöjen merkittävä omarahoitus kehitysyhteistyöhön, kansainvälisiltä rahoittajilta saatu rahoitus eikä monet yksittäisten kummien avulla toimivat järjestöt. 

Parhaimman kuvan yksittäisen järjestön toiminnasta ja tehdyn työn tuloksista saa tutustumalla järjestön omiin verkkosivuihin, jotka on linkitetty visualisointiin. 

Mitä järjestöt tekevät?

Jaoimme järjestöjen työn 11 temaattiseen sektoriin ja sijoitimme kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt 1-3 sektoriin päätoimialojensa mukaisesti. On hyvä huomioida, että monien työ ulottuu kuitenkin tähän valitun sektorijaon ylitse tai kattaa useampia toimialoja. Esimerkiksi toiminta tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi voi parantaa myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä tai työllisyyttä ja toimeentuloa. 

Klikkaamalla laatikoita pääset tutustumaan kansalaisjärjestöjen työhön kullakin toimintasektorilla.

Kun asetat hiiren järjestön nimen päälle, pääset lukemaan tiiviin yleiskuvauksen järjestön toiminnasta. Nimeä klikkaamalla etenet järjestön verkkosivuille ja pääset tutustumaan järjestön toimintaan tarkemmin.

Voit tutustua järjestöjen hankkeisiin myös Järjestöjen työn tuloksia -sivulla. Kiinnostavaa tietoa tiiviissä muodossa saa myös ulkoministeriön viime syksyllä julkaisemasta kehitysyhteistyön tulosraportista.